Talousarviokeskustelu 19.12.2018. Palautussopimukset IRAK:iin. Ministeri vastaa kysymykseeni20.12.2018 08:31

Pauli Kiuru (vastauspuheenvuoro):

Ministeri Soini viittasi PCA-sopimukseen. Hieman siihen taustaa: Suomella ei ole palautussopimusta Irakin kanssa. Ruotsilla se sopimus on, mutta Irak ei sitä noudata. Ja nyt, jotta pääsisimme eteenpäin, niin EU ja Irak ovat tehneet tällaisen PCA-sopimuksen, ja tavoitteena on, että he ottavat omia kansalaisiaan takaisin.

Apu siis kelpaa, mutta omat kansalaiset eivät kelpaa takaisin. Vielä varmistan: miten tämä sopimus on lähtenyt eteenpäin, ja miten näette sen, että kun olemme nyt perustamassa Bagdadiin lähetystöä, niin tuleeko se hivuttamaan sopimuksen henkeä eteenpäin ja saadaanko näitä palautusasioita teidän näkemyksenne mukaan vietyä eteenpäin oikealla tolalla?

Ulkoministeri Timo Soini:

Sitten tästä PCA:sta ja pakolaisasiasta.  Irakin kanssa tämä homma ei ole helppoa, mutta ei se auta, että sanotaan, että se ei ole helppoa. Sen takia me koko ajan teemme kahdenvälistä raidetta.

Aivan kuten edustaja Kiuru totesi, Ruotsilla on kyllä sopimus, mutta ei ikävä kyllä tapahdu palautuksia kuin tusinan verran. Nyt kävin kahdenväliset keskustelut Saksan ulkoministeri Maasin kanssa, joka on matkustamassa Irakiin. Sen takia on tärkeää, että me saamme Euroopan tasoisen vääntömomentin, että he ottavat näitä omiaan vastaan.


Turvallisuusongelma: 6000 ihmistä kadonnut kolmessa vuodessa6.12.2018 08:39

 

Talousarviokäsittely ja turvallisuus

Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa kuulimme laajasti turvallisuuteen liittyviä asioita. Esimerkiksi Rajavartiolaitokselle osoitetaan hieman lisää rahoitusta, samoin Pelastustoimelle ja Hätäkeskukselle sekä Poliisille. 

Kiinnitimme huomiota muun muassa siihen, että vastaanottojärjestelmästä on kadonnut kolmen vuoden aikana yli 6 000 turvapaikanhakijaa. Osa on varmasti poistunut Suomesta, mutta osa on edelleen täällä luvatta. 

Ei voi olla niin, että maassa on jopa tuhansia ihmisiä ilman lupaa. He ovat haavoittuvassa asemassa ja voivat joutua rikollisten hyväksikäyttämiksi tai ajautua itse rikolliselle poluille esimerkiksi huumekauppaan. Ulkomaalaisvalvontaan kadonneiden henkilöiden tavoittamiseksi lisättiin 300 000 euroa.

Lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyyn kohdennetaan 250 000 euroa. Oulusta on otettava opiksi.

 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 6.12.2018 08:40

Mielipide AL ja VS 28.11.18: Sähköautoilun yleistymiseen vauhtia28.11.2018 08:32

Sähköautoilun yleistymiseen vauhtia

Sähköautoilulle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Vuonna 2030 teillämme pitäisi liikkua 250 000 sähkökäyttöistä autoa. Olemme ison muutoksen edessä. Globaalisti sähköautoja on myydyistä autoista vasta noin prosentti, mutta markkinaosuus on kasvamassa. Muutos voi olla Suomessakin nopea. Kun varhaiset omaksujat on saatu ensin mukaan, tulevat pidempään harkitsevat vauhdilla perässä. Näin tapahtuu kaikkien uusien innovaatioiden kohdalla.

Moni sähköauton ostamista harkitseva pohtii hinnan ohella toimintasädettä sekä latausmahdollisuuksien saatavuutta. Muutoksen nopeuttamiseksi on myös valtiovallan puolelta tehtävissä paljon.

Valtion talousarviossa oli jo tälle vuodelle avustus (1 500 000 €) sähköisen liikenteen infrastruktuurin rakentamiseen. Talousarvioesityksessä on myös ensi vuodelle esitetty samaa tukea.

Tuki on osoitettu asuinrakennuksen omistaville yhteisöille. Käytännössä siis taloyhtiöt ja vuokrataloyhteisöt voivat hakea avustusta latauspaikkojen rakentamiseen asukkaidensa käyttöön. Edellytyksenä on, että latauspiste rakennetaan vähintään viidelle autopaikalle. Tavoite on edistää vähäpäästöistä liikennettä ja kotilatausmahdollisuuksien yleistymistä.

Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksia myöntää hakemuksesta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), ja hakemismahdollisuus alkoi elokuussa. 23. marraskuuta mennessä oli saapunut 51 hakemusta. Ensi vuoden yhtiökokouksissa päätöksiä hakemisesta tehtäneen jo huomattavasti enemmän.

Jotta sähköautojen yleistyminen lähtisi vahvasti liikkeelle, tarvitaan myös veropäätöksiä. Yksi keino on, että nollapäästöisten autojen autovero poistettaisiin kokonaan. Työsuhdeautot tulevat vaihtoon muutamassa vuodessa. Käytetyt sähköllä toimivat työsuhdeautot mahdollistaisivat yhä useammalle kansalaiselle taloudellisen mahdollisuuden päästöttömään liikkumiseen.

 

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja

 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 28.11.2018 09:04

Uhrin ja erityisesti lasten etu rangaistuspolitiikassa kärkeen14.11.2018 11:57

 

Eduskunnan käsittelyssä on useita lakimuutoksia, jotka koskevat oikeuspolitiikkaa.  Muutoksia on tulossa törkeiden rikosten rangaistusasteikkoihin, vaarallisten rikollisten riskiarviointiin sekä sakon muuntorangaistukseen. Käsittelyssä on myös lapsiin kohdistuvien seksuaalirikoksia koskevien rangaistusten kiristäminen. Lapsiin kohdistuvia rikoksia on aina pidettävä erityisen törkeinä.

Antti Häkkänen aloitti oikeusministerinä viime vuoden keväällä. Ministeri pystyy omalla aktiivisuudellaan vaikuttamaan kohtuullisen nopeasti lainsäädännön valmisteluun. Toki lopulliseen hyväksymiseen tarvitaan oman eduskuntaryhmän, hallituksen ja eduskunnan enemmistön tuki.

Rikoksista annettavilla rangaistuksilla on kahtalainen merkitys. Ensinnäkin ne pyrkivät ehkäisemään rikollisuutta. Kun teosta seuraa rangaistus, todennäköisyys vahingolliseen käyttäytymiseen pienenee. Lainsäädäntö lähettää selkeän viestin yhteiskunnan arvoista. Siis siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei.  Toisekseen rangaistuksilla sanktioidaan tekoja, joiden vakavuudesta riippuu rangaistuksen ankaruus.

Ehdollista vankeusrangaistusta pidetään usein riittämättömänä rangaistuksena vakavista rikoksista. Kansalaisten on vaikea ymmärtää, miksi rikoksesta tuomittu pääsee rikoksesta niin vähällä. Eduskunnan käsittelyssä onkin lakiesitys, jossa esitetään kiristyksiä ehdollisen vankeusrangaistusten oheisseuraamuksiin.

Rangaistusten kiristämisen lisäksi ensikertalaisuussääntöä on tiukennettu ja vaarallisten rikollisten riskiarviointia laajennettu. Näiden ohella uhrin asemaa on pyritty tietoisesti parantamaan. Oikeudenkäynnissä syytetyn toiminnan tulee olla keskiössä.

Uhrin asemaa rikosprosessissa on kehitettävä kaikin käytössä olevin keinoin. Rikollisella on ollut mahdollisuus jättää rikos tekemättä. Uhrilla ei ole yleensä mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseensa.

Oikeuspolitiikka jää usein varsin vähälle huomiolle. Se on kuitenkin yksi keskeisistä keinoista ohjata yhteiskunnan toimintaa. Ilman uskottavaa oikeusjärjestelmää yhteiskunnan toiminta häiriytyisi. Vallan kolmijaon vääristymiä löytyy jo Euroopasta ja sen lähialueilta. Tilanne on monessa maassa muuttunut huonompaan suuntaan aivan viime vuosina.

Suomi on monella mittarilla mitattuna yksi maailman turvallisimmista maista. Luottamus, hallinnon avoimuus, korruptoitumattomuus, sananvapaus sekä riippumaton media ovat aivan keskeisiä tekijöitä menestyksellemme. Niistä ja toimivasta oikeusjärjestelmästä on pidettävä kiinni. Väärinkäytöksiin on puututtava tiukasti.

Tällä vaalikaudella on johdonmukaisesti kehitetty kriminaalipolitiikkaa. Rikoksista seuraa jatkossa niiden vakavuuden mukainen rangaistus. Lisäksi rangaistuspolitiikan suuntaa on käännetty uhrin asema nykyistä paremmin huomioivaksi.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 14.11.2018 11:57

Vastaus kirjalliseen kysymykseen vahingonkorvausrahastosta tai muutoin annettavasta avusta kohtuuttomiin tilanteisiin joutuneille kansalaisille kodin osoittauduttua asumiskelvottomaksi 1.10.2018 11:05

 

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 334/2018 vp:

Onko mahdollista perustaa vahingonkorvausrahastoa tai muuta avustusjärjestelmää, jolla voidaan auttaa kohtuuttomiin tilanteisiin joutuneita kansalaisia heidän asuntonsa osoit-tauduttua asuinkelvottomaksi ja arvottamaksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi aiemmin niin sanottuja terveyshaitta-avustuksia asunnon korjaamiseen tai uuden asunnon hankkimiseen henkilöille, jotka olivat joutuneet asuntonsa terveyshaittojen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin. Terveyshaitta-avustusta myönnettiin viimeksi vuonna 2013. Asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016, jäljempänä korjausavustuslaki) tullessa voimaan vuonna 2017 terveyshaitta-avustuksista luovuttiin.

Arvioitaessa sitä, onko vahingonkorvausrahaston tai muun avustusjärjestelmän perustaminen tar-koituksenmukaista, on ensinnäkin otettava huomioon terveyshaitta-avustuksista luopumiseen johtaneet syyt. Korjausavustuslain perusteluissa (HE 156/2016) todettiin, että talousvaikeuksien johtumista nimenomaan terveyshaitasta oli hankala osoittaa. Terveyshaitan ja siitä johtuvien taloudellisten vaikeuksien näyttökysymykset ja syy-seuraus-suhteet olivat usein tulkinnanvaraisia. Ilman omaa syytään terveyshaitan vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutumiselle tunnusomaisena pidettiin, että terveyshaitta ja talousvaikeudet ovat kohdanneet hakijaa ennalta arvaamatta ja yllättäen. Tämän edellytyksen täyttymistä oli vaikeaa arvioida. Myös hakijaruokakunnan tulojen ja menojen selvittely oli usein työlästä ja tulkinnanvaraista. Näin ollen avustuksilla aikaansaadut tulokset ja hakemuksiin käytetyt resurssit eivät olleet järkevässä suhteessa toisiinsa. Lisäksi terveyshaitta-avustuksen vaikuttavuutta pidettiin heikkona. Kaupanvastuiden selvittäminen ja avustuksen saamiseksi tarvittavat muut selvitykset tekivät järjestelmästä myös hakijan kannalta hankalan ja hitaan. Näiden syiden vuoksi katsottiin perustelluksi luopua terveyshaitta-avustusten myöntämisestä.

Lisäksi uuden rahaston tai avustusjärjestelmän tarpeellisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon ihmisten käytössä jo nykyisin olevat tukijärjestelmät ja keinot puuttua kyseessä oleviin ongelmiin. 

Esimerkiksi sisäilmaongelmiin on pyritty puuttumaan useaan otteeseen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta laati rakennusten kosteus- ja homeongelmista mietinnön vuonna 2013. Myös vuosina 2009-2016 käynnissä olleen Kosteus- ja hometalkoot –toimenpideohjelman aikana tuotettiin neuvoja ja ohjeita kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisystä ja korjaamisesta. Parhaillaan on käynnissä valtioneuvoston yhteinen Terveet tilat 2028 –toimenpideohjelma, jossa tavoitteena on etsiä ratkaisuja eri syistä aiheutuneisiin julkisten rakennusten (koulut, päiväkodit, hoitolaitokset, toimistot) sisäilmaongelmiin ja keinoja tehostaa sisäilmasta oireita saavien ihmisten tukea. Kymmenvuotisen ohjelman aikana on tarkoitus vakiinnuttaa käyttöön toimintatapa, jossa julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy on osa kiinteistön hyvän ylläpidon arkea. Terveet tilat 2028 –ohjelma painottuu julkisen rakennuskannan tervehdyttämiseen, mutta ohjelman aikana tuotettua tietoa ja toimintatapoja on mahdollista hyödyntää myös yksityisellä puolella. Neuvontaa erityisesti sisäilma-asioissa tarjoavat muun muassa erilaiset järjestöt, esimerkiksi Hengitysliitto.

Rakennusvirheiden ja niistä johtuvien ongelmien vähentäminen on tärkeää, sillä kyse on merkittävästä kansantaloudellisesta ja -terveydellisestä ongelmasta. Rakentamista koskevat asetukset uudistettiin vuoteen 2018 mennessä vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (958/2012) mukaisesti. Uudistetussa rakennusmääräyskokoelmassa on otettu entistä paremmin huomioon muun muassa rakentamisen valvonta ja rakennusten terveellisyys. Lisäksi mikäli henkilö on joutunut kohtuuttomaan tilanteeseen asuntonsa osoittauduttua asuinkelvottomaksi tai arvottomaksi, on käytössä myös muita oikeussuojakeinoja. Esimerkiksi kuluttajariitalautakunta käsittelee yksityishenkilöiden välisiä asunnon ostajan ja myyjän välisiä riita-asioita. Lisäksi kansalaisilla on mahdollisuus maksuttomaan oikeusapuun ja kohtuuttomaan tilanteeseen joutuneet voivat viime kädessä turvautua sosiaaliturvajärjestelmään. On myös muistettava, että rakennuksen omistajalla on vastuu kiinteistönsä kunnosta ja ylläpidosta. Asiaa olisi selkeintä pohtia samaan aikaan sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksen kanssa, joka on ajateltu aloitettavaksi seuraavalla hallituskaudella.

Helsingissä 28.9.2018

Asunto-, energia- ja ympäristöministeriö

Kimmo Tiilikainen


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 1.10.2018 11:05

Lisää kirjoituksia