Vastaus kirjalliseen kysymykseen vahingonkorvausrahastosta tai muutoin annettavasta avusta kohtuuttomiin tilanteisiin joutuneille kansalaisille kodin osoittauduttua asumiskelvottomaksi 1.10.2018 11:05

 

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 334/2018 vp:

Onko mahdollista perustaa vahingonkorvausrahastoa tai muuta avustusjärjestelmää, jolla voidaan auttaa kohtuuttomiin tilanteisiin joutuneita kansalaisia heidän asuntonsa osoit-tauduttua asuinkelvottomaksi ja arvottamaksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi aiemmin niin sanottuja terveyshaitta-avustuksia asunnon korjaamiseen tai uuden asunnon hankkimiseen henkilöille, jotka olivat joutuneet asuntonsa terveyshaittojen vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin. Terveyshaitta-avustusta myönnettiin viimeksi vuonna 2013. Asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016, jäljempänä korjausavustuslaki) tullessa voimaan vuonna 2017 terveyshaitta-avustuksista luovuttiin.

Arvioitaessa sitä, onko vahingonkorvausrahaston tai muun avustusjärjestelmän perustaminen tar-koituksenmukaista, on ensinnäkin otettava huomioon terveyshaitta-avustuksista luopumiseen johtaneet syyt. Korjausavustuslain perusteluissa (HE 156/2016) todettiin, että talousvaikeuksien johtumista nimenomaan terveyshaitasta oli hankala osoittaa. Terveyshaitan ja siitä johtuvien taloudellisten vaikeuksien näyttökysymykset ja syy-seuraus-suhteet olivat usein tulkinnanvaraisia. Ilman omaa syytään terveyshaitan vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutumiselle tunnusomaisena pidettiin, että terveyshaitta ja talousvaikeudet ovat kohdanneet hakijaa ennalta arvaamatta ja yllättäen. Tämän edellytyksen täyttymistä oli vaikeaa arvioida. Myös hakijaruokakunnan tulojen ja menojen selvittely oli usein työlästä ja tulkinnanvaraista. Näin ollen avustuksilla aikaansaadut tulokset ja hakemuksiin käytetyt resurssit eivät olleet järkevässä suhteessa toisiinsa. Lisäksi terveyshaitta-avustuksen vaikuttavuutta pidettiin heikkona. Kaupanvastuiden selvittäminen ja avustuksen saamiseksi tarvittavat muut selvitykset tekivät järjestelmästä myös hakijan kannalta hankalan ja hitaan. Näiden syiden vuoksi katsottiin perustelluksi luopua terveyshaitta-avustusten myöntämisestä.

Lisäksi uuden rahaston tai avustusjärjestelmän tarpeellisuutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon ihmisten käytössä jo nykyisin olevat tukijärjestelmät ja keinot puuttua kyseessä oleviin ongelmiin. 

Esimerkiksi sisäilmaongelmiin on pyritty puuttumaan useaan otteeseen. Eduskunnan tarkastusvaliokunta laati rakennusten kosteus- ja homeongelmista mietinnön vuonna 2013. Myös vuosina 2009-2016 käynnissä olleen Kosteus- ja hometalkoot –toimenpideohjelman aikana tuotettiin neuvoja ja ohjeita kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisystä ja korjaamisesta. Parhaillaan on käynnissä valtioneuvoston yhteinen Terveet tilat 2028 –toimenpideohjelma, jossa tavoitteena on etsiä ratkaisuja eri syistä aiheutuneisiin julkisten rakennusten (koulut, päiväkodit, hoitolaitokset, toimistot) sisäilmaongelmiin ja keinoja tehostaa sisäilmasta oireita saavien ihmisten tukea. Kymmenvuotisen ohjelman aikana on tarkoitus vakiinnuttaa käyttöön toimintatapa, jossa julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy on osa kiinteistön hyvän ylläpidon arkea. Terveet tilat 2028 –ohjelma painottuu julkisen rakennuskannan tervehdyttämiseen, mutta ohjelman aikana tuotettua tietoa ja toimintatapoja on mahdollista hyödyntää myös yksityisellä puolella. Neuvontaa erityisesti sisäilma-asioissa tarjoavat muun muassa erilaiset järjestöt, esimerkiksi Hengitysliitto.

Rakennusvirheiden ja niistä johtuvien ongelmien vähentäminen on tärkeää, sillä kyse on merkittävästä kansantaloudellisesta ja -terveydellisestä ongelmasta. Rakentamista koskevat asetukset uudistettiin vuoteen 2018 mennessä vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (958/2012) mukaisesti. Uudistetussa rakennusmääräyskokoelmassa on otettu entistä paremmin huomioon muun muassa rakentamisen valvonta ja rakennusten terveellisyys. Lisäksi mikäli henkilö on joutunut kohtuuttomaan tilanteeseen asuntonsa osoittauduttua asuinkelvottomaksi tai arvottomaksi, on käytössä myös muita oikeussuojakeinoja. Esimerkiksi kuluttajariitalautakunta käsittelee yksityishenkilöiden välisiä asunnon ostajan ja myyjän välisiä riita-asioita. Lisäksi kansalaisilla on mahdollisuus maksuttomaan oikeusapuun ja kohtuuttomaan tilanteeseen joutuneet voivat viime kädessä turvautua sosiaaliturvajärjestelmään. On myös muistettava, että rakennuksen omistajalla on vastuu kiinteistönsä kunnosta ja ylläpidosta. Asiaa olisi selkeintä pohtia samaan aikaan sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksen kanssa, joka on ajateltu aloitettavaksi seuraavalla hallituskaudella.

Helsingissä 28.9.2018

Asunto-, energia- ja ympäristöministeriö

Kimmo Tiilikainen


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 1.10.2018 11:05