Blogi

Turvallisuudentunteen heikkeneminen on otettava vakavasti31.3.2019 22:20

 

Turvallisuus on asia, jonka tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Vaaliteemoissa se nousee myös kärkisijoille useilla ehdokkailla ja puolueilla. Näin on myös minulla. Erityisesti sisäinen turvallisuus on ollut esillä. Lähes kaikki politiikkalohkot ovat yhteydessä turvallisuuteen. Esimerkiksi ilmastonmuutos on merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tekijä samoin kuin maahanmuutto tai asuntopolitiikka.

Minulta on usein kysytty, miksi olen niin kiinnostunut turvallisuusasioista. Ehkä se on kodin perintöä, sillä isäni oli poliisi. Vaikutusta lienee myös sillä, että olin opiskeluikäisenä kesäpalomiehenä ja ambulanssissa kahtena vuotena. Onnettomuuksien ja tappelujen seurauksien näkeminen jätti jälkensä.

Eduskuntavaalit ovat demokratian juhlaa. Uskon lailliseen vaikuttamiseen. Sananvapaus ja vapaat vaalit eivät ole valtavirtaa globaalissa tarkastelussa. Useissa maissa median oikeuksia on rajoitettu eikä oikeuslaitokseen voi luottaa. Korruptio mädättää sisältä monen yhteiskunnan. On surullista, että eräät tahot kannustavat laittomaan vaikuttamiseen ja niskurointiin. On syytä etukäteen miettiä, mikä on seuraava askel. Vaara on, että vaikuttamisen keinot kovenevat. Paluu normaalin on aina vaikeaa.

Sisäinen turvallisuutemme on yhteydessä kaikkeen yhteiskunnalliseen toimintaan. Esimerkiksi ulkomaiset investoijat pitävät Suomen vakaata turvallisuustilannetta tärkeänä päätöksiinsä vaikuttavana tekijänä.

Kansalaisten turvallisuudentunne on kokenut takaiskuja. Kouluammuskelut ja Oulun raiskaukset ovat jättäneet jälkensä. Tunnetta ei voi muuttaa pelkästään tilastoluvuilla. Moni jättää pyörävarkaudet ja vastaavat ilmoittamatta, koska tietää poliisin rajallisten resurssien aiheuttamat ongelmat. Vuosittain jää ajamatta noin 100 000 hälytystehtävää. Tällaiset kokemukset heikentävät luottamusta sekä poliisiin että yhteiskuntaan. Tunne turvallisuudesta heikkenee.

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto on tuonut huolen esiin monessa eri yhteydessä teemalla ”meitä on liian vähän”. Sama huolta ovat esittäneet monet kansalaiset erityisesti syrjäisempien paikkakuntien vaalitoreilla. Poliiseja ei näy riittävästi katukuvassa. Tavoite on oltava 7850 poliisia vuoteen 2024 mennessä.
 

Pauli Kiuru (kok)
Hallinto- ja turvallisuusjaosto, jäsen


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 31.3.2019 22:38

Mielipide / Tamperelainen 16.2.2019: Eduskunta vaatii tiukennuksia kotouttamiseen16.2.2019 13:27

 

Eduskunta vaatii tiukennuksia kotouttamiseen

Vuonna 2015 Suomeen saapui Maahanmuuttoviraston mukaan turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vuoden 2015 loppuun mennessä turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä. Tilanne oli suomalaisille viranomaisille haastava. Myös kansalaiset reagoivat asiaan voimakkaasti.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnalla on perinne, että se ottaa vaalikauden aikana muutaman keskeisen asian tarkempaan selvittelyyn. Tarkastusvaliokunnan yksimielinen mietintö kotouttamisesta valmistui tammikuussa 2019. Eduskunta hyväksy mietintöön liittyvät kannanotot.

Tiukennuksia halutaan kotouttamisen nopeuttamiseen. Sen on oltava pääsääntöisesti yhden vuoden mittainen. Ei ole perusteltua, että tulkkauspalveluja järjestetään yhteiskunnan varoilla viisi vuotta maahantulon jälkeen, vaikka kielikoulutusta on ollut tarjolla.

Kielikoulutuksen tulokset ovat kirjavia. Vain joka kolmas opintoihin osallistuva saavuttaa tavoitekielitason. Koulutusta on parannettava ja lisäksi on otettava käyttöön kotouttamissuunnitelmaan sisältyvä kielitaitoa mittaava koe.

Valiokunta ja eduskunta edellyttävät myös, että suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat, säännöt ja arvot on tunnettava. Myös tämän varmistamiseksi tulee ottaa käyttöön koe.

Lain mukaan vastaanottorahaa voidaan vähentää 20 prosentilla, jos vastaanottokeskuksen asukas kieltäytyy työ- ja opintotoiminnasta. Valiokunnan mukaan näin ei ole kuitenkaan juurikaan tehty. Valiokunta peräänkuuluttaa lisää velvoittavuutta.

Maahanmuuttajan on noudatettava kotouttamissuunnitelmaa. Kotouttamislain mukaan työttömyysetuutta tai toimeentuloa voidaan alentaa, jos suunnitelmaa ei noudateta. Seuranta ja tilastointi on ollut puutteellista. Sitä on parannettava.

Käsittelyaikojen pituus on liian pitkä. Työntekijän oleskelulupahakemuksen käsittely saa jatkossa kestää enintään kaksi kuukautta.

Naisten asema on maahanmuuttajilla ongelmallinen. Naiset tulee asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 16.2.2019 13:29

Talousarviokeskustelu 19.12.2018. Palautussopimukset IRAK:iin. Ministeri vastaa kysymykseeni20.12.2018 08:31

Pauli Kiuru (vastauspuheenvuoro):

Ministeri Soini viittasi PCA-sopimukseen. Hieman siihen taustaa: Suomella ei ole palautussopimusta Irakin kanssa. Ruotsilla se sopimus on, mutta Irak ei sitä noudata. Ja nyt, jotta pääsisimme eteenpäin, niin EU ja Irak ovat tehneet tällaisen PCA-sopimuksen, ja tavoitteena on, että he ottavat omia kansalaisiaan takaisin.

Apu siis kelpaa, mutta omat kansalaiset eivät kelpaa takaisin. Vielä varmistan: miten tämä sopimus on lähtenyt eteenpäin, ja miten näette sen, että kun olemme nyt perustamassa Bagdadiin lähetystöä, niin tuleeko se hivuttamaan sopimuksen henkeä eteenpäin ja saadaanko näitä palautusasioita teidän näkemyksenne mukaan vietyä eteenpäin oikealla tolalla?

Ulkoministeri Timo Soini:

Sitten tästä PCA:sta ja pakolaisasiasta.  Irakin kanssa tämä homma ei ole helppoa, mutta ei se auta, että sanotaan, että se ei ole helppoa. Sen takia me koko ajan teemme kahdenvälistä raidetta.

Aivan kuten edustaja Kiuru totesi, Ruotsilla on kyllä sopimus, mutta ei ikävä kyllä tapahdu palautuksia kuin tusinan verran. Nyt kävin kahdenväliset keskustelut Saksan ulkoministeri Maasin kanssa, joka on matkustamassa Irakiin. Sen takia on tärkeää, että me saamme Euroopan tasoisen vääntömomentin, että he ottavat näitä omiaan vastaan.


Turvallisuusongelma: 6000 ihmistä kadonnut kolmessa vuodessa6.12.2018 08:39

 

Talousarviokäsittely ja turvallisuus

Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaostossa kuulimme laajasti turvallisuuteen liittyviä asioita. Esimerkiksi Rajavartiolaitokselle osoitetaan hieman lisää rahoitusta, samoin Pelastustoimelle ja Hätäkeskukselle sekä Poliisille. 

Kiinnitimme huomiota muun muassa siihen, että vastaanottojärjestelmästä on kadonnut kolmen vuoden aikana yli 6 000 turvapaikanhakijaa. Osa on varmasti poistunut Suomesta, mutta osa on edelleen täällä luvatta. 

Ei voi olla niin, että maassa on jopa tuhansia ihmisiä ilman lupaa. He ovat haavoittuvassa asemassa ja voivat joutua rikollisten hyväksikäyttämiksi tai ajautua itse rikolliselle poluille esimerkiksi huumekauppaan. Ulkomaalaisvalvontaan kadonneiden henkilöiden tavoittamiseksi lisättiin 300 000 euroa.

Lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyyn kohdennetaan 250 000 euroa. Oulusta on otettava opiksi.

 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 6.12.2018 08:40

Mielipide AL ja VS 28.11.18: Sähköautoilun yleistymiseen vauhtia28.11.2018 08:32

Sähköautoilun yleistymiseen vauhtia

Sähköautoilulle on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet. Vuonna 2030 teillämme pitäisi liikkua 250 000 sähkökäyttöistä autoa. Olemme ison muutoksen edessä. Globaalisti sähköautoja on myydyistä autoista vasta noin prosentti, mutta markkinaosuus on kasvamassa. Muutos voi olla Suomessakin nopea. Kun varhaiset omaksujat on saatu ensin mukaan, tulevat pidempään harkitsevat vauhdilla perässä. Näin tapahtuu kaikkien uusien innovaatioiden kohdalla.

Moni sähköauton ostamista harkitseva pohtii hinnan ohella toimintasädettä sekä latausmahdollisuuksien saatavuutta. Muutoksen nopeuttamiseksi on myös valtiovallan puolelta tehtävissä paljon.

Valtion talousarviossa oli jo tälle vuodelle avustus (1 500 000 €) sähköisen liikenteen infrastruktuurin rakentamiseen. Talousarvioesityksessä on myös ensi vuodelle esitetty samaa tukea.

Tuki on osoitettu asuinrakennuksen omistaville yhteisöille. Käytännössä siis taloyhtiöt ja vuokrataloyhteisöt voivat hakea avustusta latauspaikkojen rakentamiseen asukkaidensa käyttöön. Edellytyksenä on, että latauspiste rakennetaan vähintään viidelle autopaikalle. Tavoite on edistää vähäpäästöistä liikennettä ja kotilatausmahdollisuuksien yleistymistä.

Avustusta myönnetään 35 % toteutuneesta arvonlisäverollisesta kokonaiskustannuksesta, kuitenkin enintään 90 000 euroa hakijaa kohti. Avustuksia myöntää hakemuksesta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), ja hakemismahdollisuus alkoi elokuussa. 23. marraskuuta mennessä oli saapunut 51 hakemusta. Ensi vuoden yhtiökokouksissa päätöksiä hakemisesta tehtäneen jo huomattavasti enemmän.

Jotta sähköautojen yleistyminen lähtisi vahvasti liikkeelle, tarvitaan myös veropäätöksiä. Yksi keino on, että nollapäästöisten autojen autovero poistettaisiin kokonaan. Työsuhdeautot tulevat vaihtoon muutamassa vuodessa. Käytetyt sähköllä toimivat työsuhdeautot mahdollistaisivat yhä useammalle kansalaiselle taloudellisen mahdollisuuden päästöttömään liikkumiseen.

 

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja

 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 28.11.2018 09:04

Lisää kirjoituksia