Blogi

Puolustuspoliittinen selonteko - selkokielinen linjaus 3.3.2017 09:50

Puolustuspoliittinen selonteko - selkokielinen linjaus

Puolustusselonteko on julkaistu. Valmistelu tehtiin puolustusministeriön johdolla. Työhön osallistui kansanedustajista koottu parlamentaarinen seurantaryhmä, jonka työskentelyyn osallistuin Ilkka Kanervan (kok) varajäsenenä.

Suomessa on harjoitettu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vastuullista linjaa. Puolustusselonteko on lähetekeskustelussa eduskunnan suuressa salissa 8. maaliskuuta. Selonteon tarkastelujänne ulottuu 2020-luvun puoliväliin.

Suomen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut. Euroopassa vallinnut optimistinen ilmapiiri on muuttunut jännitteisemmäksi. Se näkyy myös Itämeren alueella. Selonteko toteaa, että kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut.

Suomella on hyvät suhteet kaikkiin ilmansuuntiin. Kuitenkin sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on varauduttava. Naiiviuteen ei ole varaa. Sodat voivat alkaa ilman sodanjulistusta ja vaikuttaminen voi tapahtua myös muilla keinoilla kuin aseilla. Jo pelkästään epäily vaalien manipuloinnista kybermenetelmillä voisi heikentää poliittista vakautta. Nettiäänestyksen riskit ovat todellisia.

Ruotsi ja moni Länsi-Euroopan maa on arvioinut puolustuspoliittisia päätöksiään uudestaan. Suomi ei luopunut yleisestä asevelvollisuudesta missään vaiheessa. Puolustusvoiminen valmius luodaan normaalioloissa. Edessämme on mittavia investointeja. Ne tehdään budjettirahoituksella.

Puolustusvoimat on merkittävä koulutusorganisaatio. Valmiuden ylläpitäminen edellyttää lisäpanostuksia. Hieman kärjistäen voi sanoa, ettei samaan aikaan voi olla koulutuksessa ja valmiudessa. Tarvitaan välittömästi käytössä olevaa suorituskykyä kaikilta puolustushaaroilta. Lainsäädäntöä on korjattu ja sitä on edelleen korjattava. Kansainvälistä apua on pystyttävä antamaan ja vastaanottamaan lainsäädännön estämättä, tiedustelua on kehitettävä.

Yhteistyötä on edelleen syvennettävä erityisesti Ruotsin ja Naton kanssa. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea Naton jäsenyyttä. Poliittinen päätös liittymisestä on nähdäkseni oltava vain eduskunnan käsissä. Se ei voi paeta vastuutaan neuvoa-antavan kansanäänestyksen taakse.

Pauli Kiuru (kok.)

Julkaistu: Aamulehti 3.3.2017


RSS