Blogi

EDUSKUNTAPUHE: Kehityspolitiikasta ja euroista - nyt ei ole syytä vaatia lisää21.5.2014 19:40

 

Arvoisa herra puhemies

Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta. Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen kokonaissumma on tänä vuonna korkeampi kuin koskaan ennen. Rahaa käytetään 1 150 miljoonaa euroa. Se on merkittävä summa, eikä sitä ole syytä väheksyä. 

Kritiikkiä on tullut siitä, ettei Suomi saavuta 0,7 prosentin rajaa bruttokansantuotteesta laskettuna. Taloudellisen tilanteemme johdosta kehitysyhteistyörahoja leikataan vuosina 2015-2018. Se on loogista. Jos itse velkaannumme, niin silloin rahaa riittää jaettavaksi niukemmin.

Eurot, dollarit ja prosentit ovat saaneet liian korostuneen aseman kehitysyhteistyöstä puhuttaessa. Selonteon mukaan kansainvälisen kehitysyhteistyön arvo on noin sata miljardia euroa vuodessa. Sitä voi verrata kehitysmaihin tehtyihin investointeihin, jotka olivat vuonna 2012 noin 419 miljardia dollaria. Kauppa ja investoinnit rakentavat hyvinvointia luonnollisella tavalla, ja kaikkia kaupan esteitä tulisikin pyrkiä vähentämään.

Toki vaarana on myös niin sanottu resurssikirous eli tilanne, jossa luonnonvaroiltaan rikkaita mutta muuten köyhiä maita hyödynnetään vain raaka-aineiden viejinä. Korruptoituneissa, heikon hallinnon maissa tilanne on voinut johtaa vain kasvaviin ongelmiin: ympäristörikoksiin, hirvittäviin elintasoeroihin, alkuperäiskansojen elinolosuhteiden raiskaamiseen ja niin edelleen.

Maailmassa on äärimmäisen köyhiä eli alle 1,25 dollaria päivässä tienaavia suhteellisesti vähemmän kuin koskaan ennen. Paljon on saatu hyvää aikaan, Suomi on kunnostautunut muun muassa vesihankkeissa. Saharan eteläpuolinen Afrikka on köyhyyden näkökulmasta maailman musta aukko. Ongelmalliseksi tilanteen tekee ilmastonmuutos, maaperän köyhtyminen ja erityisesti väestönkasvu.

Maailman väkiluku on nyt 7,2 miljardia, ja vuonna 2050 sen ennustetaan olevan 9,6 miljardia. Maailman kantokyvyn rajat on ylitetty jo aikoja sitten, ja alueelliset ekokatastrofit ovat jo toteutumassa. Heinäsirkkalauman lailla liikkuvat ilmastopakolaismassat tuhoavat vielä elinkelpoisten naapurialueidensa tuotannon ja poliittisen vakauden. Väestönkasvua rajoittavat hankkeet, kutsuttakoon niitä vaikka perhesuunnitteluksi, eivät ole kaikissa maissa suosittuja uskonnollisista tai historiallisista syistä.

Kehitysavun tehtävä on kouluttaa ja tarjota mahdollisuus päästä irti suurperheiden traditiosta. Globaalisti ajateltuna väestönkasvu on haasteista suurin. Sen johdannaisia ovat muut ongelmat: maaperän köyhtyminen, metsien hakkuut ja kasvavat päästöt ja näin poispäin. Selonteossakin todetaan: "Ponnistelu köyhyyden vähentämiseksi on kilpajuoksua väestönkasvun kanssa."

Kiinan väestöpolitiikkaa on arvosteltu joissakin yhteyksissä ankarasti myös Suomessa. Fakta kuitenkin on, että Kiina on onnistunut rajoittamaan tuhoisaa väestönkasvuaan ja nostamaan satoja miljoonia ihmisiä absoluuttisesta köyhyydestä hyvinvointiin.

Suomi on kehitysavussaan kiinnittämässä erityistä huomiota korruptionvastaiseen työhön, hallinnon kouluttamiseen kohdemaissa, raportointiin ja selkeisiin tavoitteisiin. Lisäksi avustuskohteita on syytä keskittää entistä tarkemmin sekä määrällisesti että kestoltaan rajatummiksi. Myös tähän asiaan OECD on ottanut kantaa arvioidessaan Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta. 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 21.5.2014 20:01

RSS