Blogi

Eduskuntapuhe: Kestävää kehitysyhteistyötä9.9.2014 22:18

EDUSKUNTAPUHE 9.9.2014

 

Arvoisa herra puhemies!  

Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa kehityspolitiikkamme vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta.

Äärimmäisen köyhiä ihmisiä on maailmassa 1,1 miljardia. Köyhyys on vähentynyt, vaikka toisin usein ajatellaan. Vuonna 1990 äärimmäisen köyhiä oli 40 prosenttia maailman väestöstä. Vuonna 2010 luku oli 20 prosenttia. Vähennys vastaa 700 miljoonaa ihmistä. Kun puhumme äärimmäisen köyhistä, niin puhumme todella vaatimattomasta elämänlangasta. Määritelmän mukaan äärimmäisen köyhä on henkilö, jonka on tultava toimeen alle 1,25 dollarilla eli noin eurolla päivässä.

Lupaavan kehityksen köyhyyden vähentymisessä voi vaarantaa ainakin kaksi päätekijää: ensinnäkin maailman väkiluvun on arvioitu kasvavan nykyisestä 7,2 miljardista 9,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Toinen vaarantava tekijä on ilmastonmuutos: Lisääntyvät tulvat, kuivuus, myrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt ovat lisääntymässä. Kun siihen lisätään merenpinnan nousu, niin seuraukset esimerkiksi ruuantuotannolle ovat joillakin alueilla ja joissakin maissa valtavia.

Johtopäätös tästä on, että kannatettavaa kehitysyhteistyötä on perhesuunnittelun edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet. Perhesuunnittelussa parhaat tulokset saavutetaan tyttöjen ja naisten koulutuksella sekä yhteiskunnallisen aseman parantamisella.

Arvoisa puhemies! Suomi käyttää tänä vuonna kehitysyhteistyöhön 1,15 miljardia euroa. Se on määrällisesti enemmän kuin koskaan aiemmin. Vuonna 2015 määrärahat laskevat, mikä on hyväksyttävää taloudellisessa tilanteessamme.

Kehitysavun vaikuttavuuden mittaaminen on erittäin vaikeaa. Ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota asiaan. Se toteaa, ettei selonteko täysin vastaa kysymykseen siitä, millaisia kestäviä tuloksia Suomen toiminta on saanut aikaan. Sama koskee luonnollisesti EU:n antamaa apua. Köyhien määrä on vähentynyt nopeasti Kiinassa ja Intiassa. Suuri vaikutus on tullut näiden maiden omien taloudellisten uudistusten tuloksina. Kehitysyhteistyössä on tuettava apua saavia maita kehittämään taloutensa rakenteita, hallintoa, korruption vastaisuutta ja verojärjestelmiä.

 

Ja erikseen debatissa:

 

Selonteon mukaan äärimmäisen köyhien lukumäärä on 20 vuodessa pienentynyt 700 miljoonalla ihmisellä. Sehän on aivan huikea tulos. Suurimmat määrälliset edistysaskeleet ovat tapahtuneet Kiinassa ja Intiassa. Kysynkin ministeri Haavistolta, ovatko nämä edistysaskeleet kehitysyhteistyön tulosta vai onko mukana mahdollisesti muita tekijöitä? Jos mukana on muita tekijöitä, niin miten ja kenen vastuulla on se, että näitä tekijöitä voitaisiin monistaa yhä useampiin maihin?

Ministeri Haaviston vastaus:

Edustaja Kiuru kysyi sitä, mitä esimerkiksi Kiinasta ja Intiasta voisi oppia. Kävin Kiinassa ja keskustelimme aika paljon siitä, voitaisiinko niitä oppeja, joita Kiinassa on, viedä, esimerkiksi terveydenhuoltoa tai koulutusta kaikille kansalaisille. Onko siinä jotain sellaista, jota voitaisiin käyttää Afrikassa, voitaisiinko tehdä yhteistyössä? Onko löydetty halvempia tapoja tehdä kaikille koulutuspalveluja ja terveyspalveluja kuin mihin me olemme tottuneet? Uskon, että tällaisia asioita pystyisimme näiden maiden kanssa myös yhdessä viemään eteenpäin. On ollut yksityissektorin roolia, on ollut diasporaroolia, eli maahanmuuttajat ovat lähettäneet rahaa takaisin kotiin, ja näitä mekanismeja myös pyritään helpottamaan.

 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 10.9.2014 07:49

RSS