Blogi

Kirjallinen kysymys tuulivoimaloiden melutason ohjearvojen säätämisestä sekä ministeri Tiilikaisen vastaus kysymykseen6.7.2015 10:28

Eduskunnan puhemiehelle

Tuulivoimaloiden sijoittamista säätelee oikeudellisesti sitova Vnp 993/1992 sekä ympäristöministeriön ohje 4/2012. Nämä poikkeavat toisistaan ohjearvojen suhteen. Epäselvä ohjeistus on johtanut siihen, että kunnat vaativat meluongelman vuoksi pitkiä etäisyyksiä tuulivoimaloiden rakentamispaikan ja asutuksen välille. Pitkät kategoriset etäisyydet heikentävät tuulivoimahankkeiden taloudellista kannattavuutta.

Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden melutasosta pitäisi saattaa voimaan selkeyttämään tätä sekavaa tilannetta. Valtioneuvoston asetusta valmisteli vuonna 2014 kaksi eri työryhmää. Jälkimmäisen eli parlamentaarisen työryhmän valmistelun seurauksena valtioneuvostoon oli menossa keväällä 2015 kompromissi, jossa vakituiselle ja vapaa-ajan asutukselle oltiin säätämässä yhteneviä melutason ohjearvoja. 

Hallituksen esitys tuulivoiman tuotantotuen leikkaamiseksi annettiin lausunnoille 18.6.2015. Tuotantotukilain leikkaus ja hallitusohjelmaan kirjattu uusi teknologianeutraali tukimuoto pakottavat yhä kustannustehokkaampaan tuulivoimarakentamiseen. Toisaalta tiukentuvat meluohjearvot ajavat hankkeet kauemmaksi sähköliitynnöistä ja kutistavat hankkeita asutuksen suunnasta, jolloin hankkeiden kustannustehokkuus ja taloudellinen kannattavuus kärsivät.

Selkeä ääniasetus, joka mahdollistaa tuulivoiman kustannustehokkaan rakentamisen ja yhteensovittamisen asutuksen kanssa niin, ettei ihmisille aiheuteta kohtuutonta rasitusta, on nykytilanteessa entistä tärkeämpi. Keväällä 2015 neuvotellussa kompromississa täyttyvät edellä olevat vaatimukset.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Viedäänkö asetus tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista valtioneuvostoon ja millä aikataululla javiedäänkö asetus siinä muodossa johon se on jo neuvoteltu vai tuleeko asetukseen muutoksia?

Helsingissä 23.6.2015 

Pauli Kiuru kok

Eero Suutari kok

Antero Laukkanen kd

Juhana Vartiainen kok

Saara-Sofia Sirén kok

Joakim Strand r

Sari Multala kok

Kai Mykkänen kok

Anders Adlercreutz r

 

Vastaus kirjalliseen kysymykseen tuulivoimaloiden melutason ohjearvojen säätämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 58/2015 vp:

Viedäänkö asetus tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista valtioneuvostoon ja millä aikataululla ja viedäänkö asetus siinä muodossa johon se on jo neuvoteltu vai tuleeko asetukseen muutoksia?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ympäristöministeriö esitti vuonna 2011, ettei valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) sovellu tuulivoimamelun haitan arviointiin. Ohjearvopäätöstä valmis-teltaessa Suomessa ei rakennettu teollisen kokoluokan tuulivoimaloita, eikä sääntelyssä ole näin ollen huomioitu tuulivoimamelun erityisluonnetta. Tuulivoimamelu on tutkimusten mukaan häiritsevämpää kuin melutasoltaan yhtä voimakas muuta ympäristömelua tuottava toiminto, kuten esimerkiksi liikenne.

Ympäristöministeriön vuonna 2012 julkaisemassa ohjeistuksessa (Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) on annettu suositukset tuulivoimaloiden ulkomelutason suunnitteluoh-jearvoiksi, jotka ovat tiukemmat kuin valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvot. Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössään vahvistanut (KHO 1.7.2014 taltio 2096), että tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutki-musten perusteella valtioneuvoston ohjearvopäätöksen mukaisten lukuarvojen käyttö suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön.

Vuonna 2013 työ- ja elinkeinoministeriön asettama Tuulivoiman edistämistyöryhmä (3/2014) esitti mietinnössään, että tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjearvoista annettaisiin valtioneuvoston asetus. Mietinnön pohjalta ministerit Pia Viitanen ja Jan Va-paavuori antoivat vuoden 2013 lopussa toimeksiannon valmistella ehdotus valtioneu-voston päätökseksi tuulivoimaloiden melutasoarvoista. Asetusehdotus valmisteltiin ym-päristöministeriön johdolla vuoden 2014 aikana kahdessa työryhmässä, ensin laajapoh-jaisessa työryhmässä ja sen jälkeen ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön välisessä työryhmässä. Asiassa ei saavutettu yhteistä poliittista näkemystä ja asetus ei edennyt keväällä 2015 valtioneuvoston päätettäväksi. 

Tuulivoimamelun ohjearvotyöryhmien työn lähtökohtana on ollut tuulivoimarakentamisen edistäminen siten, että toisaalta minimoidaan melun haitalliset terveysvaikutukset ja turvataan elinympäristön viihtyisyys ja toisaalta myötävaikutetaan uusiutuvan energian osuuden nostamiseksi. Virkamiesvalmistelu on saatu päätökseen. Tarkoituksena on viedä asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista valtioneuvoston päätettäväksi mahdollisimman pian. Asetus korvaisi melutasojen ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) tuulivoimamelun osalta.

Helsingissä 10.8.2015

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

 

 

 

 


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 17.8.2015 16:04

Kirjoituksessa on 3 kommenttia

Sari Murto (17.8.2015 17:47)

Suomeen nyt rakennettavat tuulivoimalat ovat teollisuusluokan voimaloita kokonaiskorkeudeltaan yli 200 metriä ja teholtaan 4,5-5 megawattia. Teho on jopa viisinkertainen verrattuna esimrtkikdi Tanskan keskiarvoon 0,75 MW:iin. Muualla Euroopassa ei ole vielä rakennettu Peittoon (4,5 MW) tai Märynummen (5 MW) kaltaisia teollisen kokoluokan voimaloita, lukuun ottamatta yksittäisiä protomalleja kuten Kanariansaarten Gamesan 5 MW:n voimala.

Saksassa vaaditaan tuulivoimaloille ympäristölupa, jos kokonaiskorkeus on yli 50 metriä. Tanskassa ei vaadita ympäristölupaa, mutta sisämelu- ja ulkomelurajat ovat tiukempia kuin Suomessa.

Suomeen nyt rakennettavien tuulivoimaloiden melu on suurempaa ja haitallisempaa terveydelle, joten melurajojen tulevissa ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asetuksissa tulisi jo pelkästään siksi olla tiukemmat kuin muiden maiden huomattavasti pienemmissä voimaloissa.

Lisäksi Suomen muita Euroopan maita pohjoisemmat ilmasto- ja luonnonolosuhteet, kuten talven lumi- ja jääpeite, auringon viistokulma sekä siitä aiheutuva pintainversio-ilmiö vaikuttavat aivan oleellisesti melun kulkeutumiseen pidemmälle.

Säätelyn ja ohjauksen keskeisenä tavoitteena on minimoida tuulivoimaloiden haittoja. Kummallisinta onkin, että viranomaiset aikovat väljentää nykyisiä melunormeja, kun tuulivoima-ala sitä vaatii.

Tuulivoimafirmojen palkkaamien konsulttien tekemät melumallinnukset ja käytännön todellisuus eivät kohtaa. Melumallinnusten on todettu antavan selkeästi pienempiä meluarvoja kuin mitä todellisuudessa syntyvä tuulivoimaloiden käytönaikainen melu on. Tästä on jo nyt lukuisia esimerkkejä.

Melumallinnuksissa käytetään 2-3 megawatin voimaloita, mutta rakennetaankin 4,5-5 MW:n voimaloita. Lisäksi melumallinnuksissa ei ole otettu huomioon tuulivoimalameluun sisältyviä erityispiirteitä, jotka huomioimalla mallinnuksiin tulisi lisätä vähintään +5 desibeliä ennen mallinnusarvojen esittämistä.

Suomessa on jo nyt tapauksia, joissa virheiden vuoksi on vedottu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Uusia tapauksia on tulossa vielä enenevässä määrin, kun tuulivoimaloita rakennetaan puutteellisilla lähtötiedoilla.

Kun kyseessä ovat teollisuusluokan tuulivoimaloiden aiheuttamat meluhaitat, tulisi tuulivoimarakentamisessa noudattaa ehdotonta varovaisuusperiaatetta turvaetäisyyksiin liittyen. Näin minimoidaan lähiasutukselle aiheutuvat meluhaitat ja varmistetaan, ettei meluhaittoja pääse syntymään missään tapauksessa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoituksen ja rakentamisen tulee edistää mm. turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön luomista.

Tuulivoimalapaikkakunnilta kantautuu huolestuttavia uutisia siitä, että lapset ja nuoret kärsivät rakennusten läpi tunkeutuvan matalataajuisen melun aiheuttamista unihäiriöistä. Esimerkiksi nuoren fysiologinen, psykologinen ja sosiaalinen kehittyminen kohti aikuisuutta tapahtuu juuri siinä herkässä kehitysvaiheessa, jossa sillä on kauaskantoisia seurauksia. Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että unen pituus ja unihäiriöt liittyvät myös nuorten koulumenestykseen.

STM:n lausunnoissa on tuotu esille kahden kilometrin suojaetäisyys. Myös WHO suosittaa tiukkoja melurajoituksia. Suomeen suunnitellut ja rakennettavat voimalat ovat pilottiprojekteja. Me suomalaiset olemme koekaniineja tuulivoimalamelun terveysvaikutuksille.
Hannu Heinonen (18.8.2015 09:33)
Käytännössä maatuulivoimaloiden rakentaminene on pysähtynyt Tanskassa kunnes laaja terveyshaittojen selvitystyö siellä valmistuu 2017. Viranomaisten ja päättäjien on viisasta tutustua Tanskan tämän hetken tilanteeseen, ettei tehdä vääriä päätöksiä.

Suomen tuulivoima-ala ei ole päättäjien eikä viranomaisten hallinnassa, koska

- lainsäädäntö ja säädökset puuttuvat tai ovat virheellisiä
- on tehty väärä päätös tukipolitiikassa eikä sitä ole korjattu


"Ilmaston muutoksen" nimissä on meneillään ennenkokematon ympäristön- ja maiseman muutos läpi koko Suomen käytännössä merkityksettömän tuulisähkön johdosta.

Aikalisä tälle alalle kunnes sellaisen laki ja ohjeistukset saadaan voimaan, että ihmisten terveys ja omaisuus voidaan turvata.


Riitta Lindgren (19.8.2015 11:30)
Ministerin vastauksesta saa sen kuvan, että tuulivoimameluasetus on tarkoitus vahvistaa virkamiestyöryhmän ehdotuksen mukaisena, vaikka "yhteistä poliittista näkemystä ei saavutettu" ja terveysviranomaiset ilmaisivat eriävän mielipiteensä tuulivoimamelun terveyshaittojen vuoksi. Asetuksella on tarkoitus vahvistaa aiemmat suunnitteluohjearvot sillä muutoksella, että tuulivoimamelun erityispiirteen, äänenvoimakkuuden vaihtelun eli amplitudimodulaation vaikutusta ei enää huomioitaisi ja vapaa-ajanasuntojen melurajoja lievennettäisiin 5 dB:llä.

Melurajojen lievennys olisi virhe. Tuulivoimamelun ohjearvot tulee asettaa varovaisuuden periaatteella, koska tuulivoimamelun vaikutuksista ei tiedetä vielä riittävästi eikä tuulivoimaloiden sijoittamista koskevassa päätöksenteossa vaadita riippumattoman asiantuntijan arviota meluvaikutuksista, vaan päätökset perustuvat aina tuulivoimatoimijoiden lupahakemuksien liitteeksi laadituttamiin melumallinnuksiin, joissa meluvaikutukset luonnollisesti esitetään parhain päin.

Tähän asti käytetyistä suunnitteluohjearvoista huolimatta tuulivoimaloista aiheutuu lähes poikkeuksetta meluhaittaa asutuksella ja melusta on valitettu ainakin seitsemällätoista 22:sta jo toiminnassa olevasta tuulivoimantuotantoalueesta. Tutkimusten mukaan melumallinnukset aliarvioivat tuulivoimaloiden melua (mm. Denis Siponen, VTT) ja siksi tuulivoimalat rakennetaan liian lähelle asuntoja. Lisäksi tuulivoimaloita rakennetaan yleensä ennestään hiljaisille alueille.

Melumallinnukset eivät ota huomioon tuulivoimaloiden siipien pyörimisliikkeestä johtuvaa melun voimakkuuden vaihtelua eikä Suomen ilmasto-olosuhteissa tapahtuvaa äänen taipumista ilmakerrosten lämpötilaerojen seurauksena, jolloin tuulivoimaloiden melu muuttuu sykkiväksi. Tästä äänen voimakkuuden vaihtelusta johtuen tuulivoimamelu koetaan häiritsevämmäksi, kuin muu melu.

Ympäristöministeriön ohjeissa edellytetään 5 dB:n tasokorjausta melun sykinnän vuoksi, mutta tämä korjaus on tarkoitus jättää asetuksesta kokonaan pois.

Suuret tuulivoimalat myös aiheuttavat voimakasta matalataajuista ääntä, joka ei juurikaan vaimene asuntojen rakenteissa, mistä syystä melu myös kuuluu muuta melua enemmän sisätiloissa ja häiritsee nukkumista. Kaikki ymmärtävät häiriöttömän yöunen merkityksen ihmisen terveydelle.

Tuulivoimaloiden meluhaitta on suurinta öiseen aikaan, koska tuuli tyypillisesti tyyntyy illalla, mutta ylhäällä tuulivoimalan siipien tasolla voi tuulla voimakkaastikin, ja voimalat jatkavat toimintaansa. Tyynessä ilmassa melu kantautuu pidemmälle eikä ääni peity esim. tuulen kohinaan. Matalataajuinen melu myös vaimenee ilmassa heikommin ja kantautuu pidemmälle. Ilta- ja yöaikaan Suomen ilmasto-olosuhteet vielä edistävät äänen kantautumista.

Jos näitä tuulivoimamelun erityispiirteitä ei oteta huomioon meluasetuksessa, se johtaa tuulivoimaloiden rakentamiseen vieläkin lähemmäs asutusta ja entistä suurempiin meluhaittoihin.

Missään maailmassa ei ole yhtä runsasta vapaa-ajanasutusta ja yhtä voimakasta mökkikulttuuria, kuin meillä "tuhansien järvien" Suomessa ja mökkielämä on tärkeä virkistäytymisen lähde meille suomalaisille. Vapaa-ajanasunnoille määritelty alhaisempi enimmäismelutaso on perusteltu kahdesta syystä. Ensinnäkin vapaa-ajanasunnot ovat lähes poikkeuksetta muuta rakennuskantaa kevytrakenteisempia, joten niiden rakenteet eristävät tuulivoimamelua vieläkin heikommin. Lisäksi vapaa-ajanasunnot sijaitsevat enimmäkseen järvien rannoilla. Jokainen meistä tuntee ilmiön, jossa äänet kantautuvat vastakkaiselta rannalta veden pintaa pitkin yllättävän voimakkaina ja yllättävän pitkälle.

Koska tuulivoimaloita rakennetaan hyvin usein haja-asutusalueille, joissa rakennuskanta on hyvin pitkälle vanhaa ja puurakenteista, ja joilla melua ei ennestään ole, olisi melurajojen lieventämistä tarkoituksenmukaisempaa kiristää myös vakituisten asuntojen melurajoja nykyisin sovellettavan vapaa-ajanasunnoille asetetun melurajan tasolle.

RSS