Blogi

Koulutuksellinen tasa-arvo – sujuvasti omalle alalle8.12.2016 12:12


Koulutuksellinen tasa-arvo – sujuvasti omalle alalle
 

Suomalainen opiskelijavalintajärjestelmä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on raskas. Opintoihin pääsy kuormittaa hakijoita kohtuuttomasti. Rankan abiturienttivuoden ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen on valmistauduttava pääsykokeisiin.

Moni turvautuu kalliisiin valmennuskursseihin. Tämä uhkaa koulutuksellista tasa-arvoa. Kaikilla ei ole varaa osallistua kursseille, joita usein järjestetään vain suurissa kaupungeissa.

Keväällä 2016 järjestettiin yli tuhat pääsy- tai soveltuvuuskoetta. Valintakoejärjestelmän kustannuksiksi on arvioitu 25–30 miljoonaa euroa vuodessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut korkeakoulujen kanssa, että nämä luopuvat pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista vuoteen 2018 mennessä.

Ministeriön asettama työryhmä on julkaissut toimenpideohjelman ylioppilastutkinnon paremmaksi hyödyntämiseksi opiskelijoiden valinnoissa korkea-asteelle. Työryhmä esittää, että korkeakoulut valitsisivat valtaosan opiskelijoista toisen asteen todistuksien perusteella.

Todistusvalintaa on järkevää edistää niin, että yhdellä osaamisen näytöllä voi hakeutua useampaan koulutukseen. Nykymalli ei kannusta hakemaan sinne, minne haluaisi, vaan sinne minne uskoo pääsevänsä.

Ylioppilastutkinto mittaa soveltuvuutta jatko-opintoihin. Tutkinnon arvostelun uudistus parantaa arvosanojen vertailukelpoisuutta ja tarjoaa korkeakouluille luotettavaa tietoa tutkinnon suorittaneiden osaamisesta. Ylioppilastutkinto on järjestetty alueellisesti kattavasti ja sen arvostelujärjestelmä on yhdenmukainen. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä arvioi, että ylioppilastutkinto on tasa-arvon ja korkeakoulutuksen saavutettavuuden näkökulmista paras lähtökohta opiskelijavalinnoille.

Menestys valintakokeissa ja korkeakouluopinnoissa korreloi usein menestykseen ylioppilastutkinnon kanssa. Nuoret, jotka saavat hyviä arvosanoja yo-kokeista, saavat hyvät pisteet myös pääsykokeista.

Ylioppilastutkintoa painottavaan järjestelmään liittyy alakohtaisia haasteita.  Joillakin aloilla on perusteltua käyttää soveltavuutta mittaavia valintapoja. On myös harkittava osaamisen ja motivaation näyttömahdollisuuksia esimerkiksi avoimiin kursseihin perustuen.

Ammatillisen koulutuksen puolelta korkea-asteelle hakevien yhdenvertaiset mahdollisuudet on turvattava. Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa aloittavista 35 prosenttia on muun kuin lukion suorittaneita opiskelijoita. Ministeri Sanni Grahn-Laasonen nimeää asiaa selvittämään erillisen jatkotyöryhmän.

Jatko-opintoihin pääseminen ei saa olla kerrasta kiinni. Tämän takia on varmistettava, että ylioppilastutkinnon tuloksia on mahdollista korottaa myöhemmin. Opiskelijavalinnoissa on aina oltava väylä ja mahdollisuus myös heille, joilla opiskeluinto herää vasta myöhemmin.
 

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 8.12.2016 12:12

RSS