Blogi

Suomalaisen ruoan uudestisyntyminen20.3.2013 09:18

 

Ruokaskandaalit ovat havahduttaneet myös suomalaiset vaatimaan ruoaltaan parempaa turvallisuutta. Kuluttajalla on oikeus tietää ruoan alkuperä ja tuotantotapa. Laatuun kuuluu myös jäljitettävyys ja eettisyys. Kotimainen tuotanto on usein turvallisin vaihtoehto.

Maailman väkiluku kasvaa ja niin myös ruoan kysyntä ja hinta. Arabikevään yhtenä alkusysäyksenä oli ruoan kohonnut hinta. Vapaata peltopinta-alaa on enää harvoissa maissa.  Isoja alueita poistuu tuotannosta maaperän saastumisen, eroosion, vesipulan, ilmastomuutoksen ja rakentamisen vuoksi. Lisäksi osa peltopinta-alasta siirtyy biopolttoaineiden tuotantoon. Olen varma, että suomalaisen ruoan arvostus kokee parissa vuosikymmenessä sekä arvostuksen että kysynnän renessanssin. Se olisi myös huoltovarmuuden kannalta erinomainen asia.

Kansainvälisillä markkinoilla liikkuu lihaeriä, joiden alkuperämaasta saati eläinlajista ei voi mennä takuuseen. Kiinan maitoskandaali ja hevosenlihahuijaus ovat vain jäävuoren huippu. Globaalit yritykset ovat ahneuksissaan tehneet tuotteita ja kampanjoita, jotka ovat aiheuttaneet inhimillistä hätää. 1950-luvulla isot yhtiöt ryhtyivät myymään äidinmaitokorvikkeita kehitysmaihin. Tuotteita markkinoitiin imettämistä parempana vaihtoehtona. Ravintoarvoltaan puutteellinen jauhe, likaiset pullot ja saastunut vesi olivat vauvoille tappava yhdistelmä. 1970-luvun lopulla alkoi kansainvälinen Nestlé-boikotti, joka lienee ensimmäisiä kansalaisliikkeitä ruokayhtiöitä vastaan.

Voimme tukea kotimaista tuotantoa ostamalla suomalaisia tuotteita ja lähiruokaa. Jokainen voi äänestää lompakollaan – tukea tai boikotoida. Myös julkisissa hankinnoissa on mahdollista ottaa kotimaisuus ja lähiruokaperiaate paremmin huomioon. Hankintalaki mahdollistaa esimerkiksi tuoreuden painottamisen pisteytyksessä. Hallitus valmistelee parhaillaan ohjelmia lähiruoan ja luonnonmukaisen tuotannon kehittämiseksi.


RSS