Blogi

Hyvää Yrittäjän päivää - yrittäjyydellä Suomen talous nousuun5.9.2013 08:45


Yrittäjät ja yritykset ovat keskeisessä roolissa suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisessa ja säilyttämi­sessä. Syyskuun viidentenä päivänä juhlitaan yrittäjiä. He ovat merkkipäivänsä ansainneet. Yrittäjälle tyypillisiä luonteenpiirteitä ovat aloitteellisuus, tavoitteellisuus, nopea päätöksentekokyky, ris­kinottokyky sekä luovuus. Kun muut näkevät ongelman, yrittäjä näkee mahdollisuuden.

Valtio ei voi yrittää yritysten puolesta. Julkisen vallan tehtävä on kuitenkin varmistaa, etteivät sääntely, byrokratia ja kohtuuton verotus estä yrittäjyyden edellytyk­siä ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Uusista työpaikoista valtaosa syntyy alle 50 hengen yrityksiin. Suurin kynnys on ensimmäisen työnteki­jän palkkaamisessa. Jos rekrytointi epäonnistuu, voi koko yritys kaatua siihen. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyviä velvoitteita ja riskejä on loivennettava esimerkiksi pidentämällä koeaikaa kuuteen kuukauteen.

Yrittäjyyden arvostus on Suomessa parantunut, mutta asenneilmastossa on vielä paljon korjattavaa. Yrittäjän kovaa työntekoa arvostetaan, mutta menestymistä karsastetaan. Oman talon ja omaisuuden kiinnittäminen lainan vakuudeksi olisi meistä monelle liian suuri askel, mutta moni yrittäjä joutuu sen ottamaan. Osinkotulon mahdollisuus on yksi yrittäjyyden kannuste, joka on säilytettävä riittävän motivoivana.

Yrittäjyyden ja työnteon esteitä on raivattava ja rakenteita on tarkasteltava kriittisesti. Jos sosiaalituella eläminen on kannattavampaa kuin työn vastaanottaminen, niin rakenne ei voi olla oikea. Hyvinvointi ra­kennetaan tekemällä, ei olemalla.

Uusia vientimahdollisuuksia ja kotimarkkinoita löytyy ennakkoluulottomalla asenteella ja kovalla työllä. Aavasaksan Vesi Oy on tehnyt ensimmäisen sopimuksen pullotetun veden viennistä Kiinaan. Kuusamolainen Pölkky Oy nostaa tänä vuonna vientiään kolmanneksella yli 100 miljoonaan euroon. Pirkanmaalaisille tuttu Var­miolan leipomo Oy on toiminut 50 vuotta, ja jo kolmas sukupolvi on mukana yrityksen toiminnassa.

Voimme myös omilla päätöksillämme vaarantaa yritysten toimintaedellytykset ja suomalaiset työpaikat. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ylimitoitettu sääntely on vaarantamassa sisävesiliikenteen sekä Kainuussa että Pirkanmaalla. Höyrylaivoihin on tulossa jopa satojen tuhansien eurojen korjausvelvoitteet.

Suomen kustannuskilpailukyky yksikkötyökustannuksilla mitattuna on heikentynyt jyrkästi vuodesta 2005 lähtien esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Saksassa työn hinnan nousu on ollut noin 8 %, Ruotsissa 12 %, mutta Suomessa huikeat 22 %.

Kustannusten nousu heijastuu suoraan yritysten kannattavuuteen, vientiin ja työpaikkoihin. Vuodesta 2007 nykyhetkeen verrattuna vientimme on supistunut 10 %. Verotulojen vähentyessä myös valtio velkaantuu ja hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot vaarantuvat.

Julkinen sektori tarvitsee rinnalleen kirittäjäksi yritykset ja niiden tuottamat palvelut. Keinoja on myös kuntatasolla, ja ne voidaan ottaa käyttöön paikallisesti. Palveluhaaste ja palvelusetelit ovat esimerkkejä keinovalikoimasta, jotka myös lisäävät kuntalaisten valinnanvapautta.

Suomen talouden tervehdyttämiseksi ja yrittäjyyden esteiden purkamiseksi on Kokoomuksen piirissä alkamassa normitalkoot. Esimerkiksi paikallisen sopimisen lisäämistä ja yhteistoimintalain velvoitteiden keventämistä alle 30 henkilön yrityksiltä tulisi tarkastella avoimesti.


RSS