Blogi

Velkajarrua harkittava, jos velkaantuminen ei lopu17.9.2014 07:56

Valtion talousarviota tehdään poikkeuksellisen haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Vuonna 2014 Suomen bruttokansantuotteen ei ennusteta kasvavan. Ensi vuodelle ennustetaan varovaista kasvua. Kansainvälinen tilanne on jännittynyt, ja Ukrainan kriisin taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Pitkittyessään kriisi voi johtaa talouden taantumiseen kaupankäynnin pienentyessä.

Julkinen talous on sopeutuksista huolimatta rakenteellisesti alijäämäinen. Julkinen velka suhteessa kokonaistuotantoon ylittää 60 prosentin rajan ensi vuonna. Talousarvioesityksen loppusumma on 53,7 miljardia. Se on pienempi kuin tälle vuodelle osoitettiin. Sopeutuksista huolimatta velkaa joudutaan ensi vuonna ottamaan 4,5 miljardia. Velanotto hidastuu mutta kokonaisvelka kasvaa. Vuonna 2015 valtionvelan arvioidaan olevan noin 102 miljardia euroa.

Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 1,8 miljardia euroa. Korkotason nousemiseen liittyy luonnollisesti korkoriski. Euroalueen yleisen korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä lisäisi velan korkokustannuksia noin 307 miljoonaa euroa ensi vuonna. Velkaantuminen on perusteltavissa, jos sen avulla voidaan vivuttaa tulevaisuuden kasvua. Syömävelkaakin voidaan ottaa hetkeksi pahimman taantuman tai laman yli pääsemiseksi ja näin on menetelty. Velanottomme on kuitenkin muodostumassa rakenteelliseksi yli varojen elämiseksi.

Viro ja Sveitsi ovat laittaneet velkansa kuriin velkajarrulla. Se tarkoittaa sitä, että maat ovat lainsäädännöllä sitoutuneet ylittämästä määrittelemäänsä velkaantumisen rajaa. Samaa mallia voisi harkita myös Suomessa. Kansan tuen puutetta ei pidä pelätä. Suomalaiset ovat tottuneet koviin päätöksiin, kun niiden aika on. Sveitsissä kansanäänestyksessä velkajarrua kannatti peräti 85 prosenttia äänestäneistä.


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 17.9.2014 07:56

RSS