Blogi

Eduskunnan suullinen kyselytunti: Puolustusvoimiemme valmius ja resurssit12.12.2014 08:29


SUULLINNEN KYSELYTUNTI  11.12.2014

 

Pauli Kiuru/kok:  Arvoisa herra puhemies! Ukrainan konfliktin myötä sotilaallinen jännite lähialueellamme on lisääntynyt. Suomen kohdalla tämä on näkynyt etenkin lisääntyvinä ilmatilaloukkauksina. Itämerellä on havaittu myös neuvostoaikaisia strategisia pommikoneita ensimmäisen kerran sitten kylmän sodan. Venäjän sotilaallinen käytös muistuttaa meitä tehokkaan ilmapuolustuksen tärkeydestä. Kaluston vanheneminen pakottaa Suomen löytämään Horneteille korvaajan 2020-luvulla. Tämä edellyttää merkittäviä määrärahapanostuksia, joihin ei ole toistaiseksi varauduttu. Kysynkin puolustusministeri Haglundilta: millä tavalla Suomi on varautunut huolehtimaan ilmapuolustuksensa ajantasaisuudesta sotilaallisen toiminnan lisääntyessä lähialueellamme?

Puolustusministeri Carl Haglund: Arvoisa puhemies! Ensiksi on hyvä sanoa se, että tämä viime päivien hyvin aktiivinen Venäjän toiminta meidän lähialueellamme on osoittanut, että meidän Ilmavoimat ovat varsin kyvykkäät ja ovat olleet hyvin hereillä ja sitä kautta myös kyenneet hyvin seuraamaan, mitä kaikkea tapahtuu.

Samalla on hyvä muistuttaa myös siitä, että varsinaisia ilmatilaloukkauksia meillä ei ole ollut sitten elokuun, jos muistini ei petä, niin että nämä ovat olleet lähinnä ihan lentoja, jotka ovat olleet sallittuja kansainvälisessä ilmatilassa. Sen sijaan tietenkin kaikki tunnemme sen, että tämä ei ole ihan tavallista toimintaa. Tässähän on hyvin paljon tavanomaisesta poikkeavaa, ja siitä on syytä kyllä olla huolestunut, koska se kielii tietenkin siitä, että tämä ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on kaikkea muuta kuin hyvä.

Mitä tulee näiden hävittäjien tulevaisuuteen, niin siitä olen hiljattain asettanut työryhmän, joka on aloittanut työnsä, ja seuraava hallitus ratkaisee tämän asian. Tämä on minun mielestäni kyllä ratkaistava niin, että Suomi kykenee uusimaan nämä Hornetit ensi vaalikauden aikana tehtävällä päätöksellä, ja sitten ne rahat tarvitaan 20-luvun puolella pääsääntöisesti.

Puhemies Eero Heinäluoma: Jatkokysymys, edustaja Kiuru.

Pauli Kiuru/kok:  Arvoisa puhemies! Pidemmän aikavälin tarkastelusta ihan tähän hetkeen. Ministeri Haglundilta kysyn: Riittävätkö Ilmavoimien nykyiset taloudelliset resurssit vastaamaan niihin vaatimuksiin, joita lisääntynyt aktiivisuus edellyttää juuri tällä hetkellä? Esimerkiksi lentotunneista on viime vuosina jouduttu tinkimään huomattavasti säästösyistä. Ovatko tämän vuoden lentotunnit käytetty, ovatko tämän vuoden rahat käytetty, miten toiminta jatkuu tässä tilanteessa?

Puolustusministeri Carl Haglund:  Arvoisa puhemies! Tosiaan, tämä on vaatinut Ilmavoimilta aika paljon, mutta tässä on pysytty pitkälti näissä tunneissa ja vuosi on onneksi loppumassa, ja ensi vuoden budjetissa on sitten taas määrärahoja. Näyttänee nyt tämän päivän arvion perusteella siltä, että ne lentotunnit ehkä hieman ylittyvät, mutta Puolustusvoimien kokonaisbudjetissa se voidaan hoitaa budjetin sisäisesti, niin että tässä ei ole mitään isoa kriisiä. Se, mikä on ollut se suuri muutos, on ollut se, että kun normaalisti on käytetty niitä lentotunteja harjoittelemiseen, niin tänä vuonna niitä on käytetty enemmän tunnistamiseen ja varsinaiseen operatiiviseen toimintaan. Mutta kokonaisuudessaan ollaan kyllä pärjätty meidän niukoista resursseista huolimatta.

Mutta se iso haaste on tosiaan se, mihin edustaja Kiuru tarttui, että miten kykenemme löytämään semmoisen poliittisen konsensuksen, jonka voimalla voidaan sitten varmistaa, että meidän ilmapuolustus on kunnossa myös ensi vuosikymmenellä ja saadaan uudet hävittäjät, kun Hornetit poistuvat käytöstä. Se on varsin merkittävä päätös.

Mikko Savola/kesk:  Arvoisa herra puhemies! Maanpuolustuksen resurssit ovat olleet tällä vaalikaudella hyvinkin paljon esillä, kun on leikattu lähes kaikesta mahdollisesta, mitä sille puolelle tulee. Ilman muuta tässä ilmavalvonnan osalta huoli on myös siitä, riittävätkö ne resurssit, mitä sinne on varattu, myös meillä riittävän valmiuden turvaamiseen.

Nyt kun valmiutta on jouduttu tehostamaan ja on jouduttu käymään useammin katsomassa siellä paikan päällä niitä koneita, että mitä tuossa Suomenlahdella näkyy, niin kysyisin teiltä, arvoisa puolustusministeri, mitä näille sotilaslentokentille tulevaisuudessa tapahtuu. Pitäisikö meidän kenties palata takaisin siihen, mistä lähdettiin, kun Pirkkalan lennosto laitettiin kiinni, ja olisiko meidän syytä myöskin ottaa niin sanottuja valmiuslentokenttiä siltä osin, että kun tulevaisuuteen katsomme, niin esimerkiksi Kauhavan lentosotakoulun kenttä voitaisiin ottaa myös tämmöiseen valmiuskäyttöön?

Puolustusministeri Carl Haglund:  Arvoisa puhemies! Tämä viime päivien aktiivinen lentotoiminta on osoittanut, että me pärjäämme varsin hyvin juuri sillä ratkaisulla, mikä tehtiin osana puolustusvoimauudistusta. En yksityiskohtiin, operatiiviseen toimintaan tässä voi mennä, mutta voin sanoa näin yleisellä tasolla, että olemme operoineet pääsääntöisesti niistä meidän päätoimipaikoista ja se on toiminut hyvin. Sitten on myös osoittautunut, että tämä joustava käytäntö, missä voidaan tarvittaessa operoida Horneteja esimerkiksi Pirkkalasta tai Helsingistä käsin, myöskin toimii, joten tämä järjestely on osoittautunut varsin toimivaksi. Mitä tulee resursseihin, niin tosiaan ollaan Ilmavoimien osalta tässäkin pärjätty, ja hyvä näin.

Hienoa on myös se, että ensi vuonna, kun puolustusvoimauudistus on ohi, meillä on muun muassa enemmän määrärahoja varattu Puolustusvoimissa tavalliselle toiminnalle, mikä näkyy siinä, että kertausharjoitukset nousevat ja maastovuorokaudet nousevat, lentotunnit ynnä muut kasvavat, ja tämä on hyvä asia.


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 12.12.2014 08:31

RSS