Blogi

EDUSKUNTAPUHE: Lisää valinnanvapautta ja suvaitsevaisuutta kielten opiskeluun5.3.2015 19:08

 

Kansa­laisaloite on antanut arvokkaan mahdollisuuden kielten opiskelua koskevaan keskusteluun. Kansalaisaloitteet vahvistavat tavoitetta edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa. Kiitos aloitteentekijöille tekemästänne työstä. 

Arvostan kaksikielistä kulttuuriamme ja sen säilyttämistä saamelaisten oikeuksia unohtamatta. On perusteltua, että jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään varsinkin viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämä oikeus ei ole uhattuna, vaikka osa ikäluokasta opiskelisi ruotsin sijasta jotain muuta kieltä.

Kansalaisista 75 prosenttia vas­tustaa velvoittavaa ruotsin kielen opiskelua. Ruotsin kielen velvoittavalla opiskelulla ei ole saavutettu sellaista laajaa kaksikielisyyttä, jota on toivottu.

Perustuslain 17 §:n lähtökohtana on kaikkien kieliryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tästä perussäännöstä ei ole valiokunnan saaman selvityksen perusteella johdettavissa suoranaista ja välitöntä velvoitetta sille, että toisen kansalliskielen olisi oltava jokaiselle pakollinen oppiaine perusopetuksessa.

Ruotsin kielen valinnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan. Ihmisten oppimiskyky ei rajoita lukumäärältään useiden kielien opiskelua. On kuitenkin huomioitava, että kielten opiskeluun on käytettävissä rajallinen määrä opiskelutunteja.

On hyväksyttävä se kokemusperäinen totuus, että opiskelijoilla on aina hyvin erilaisia motiiveja. Velvoittavuus ja heikko motivaatio ovat tuloksellisen opiskelun kannalta huonoja lähtökohtia.

Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita kuten esimerkiksi matematiikka. Hyvään yleissivistykseen kuuluu myös laaja kieliosaaminen. Valittavien kielien osalta on hyväksyttävä nykyistä laajempi ja suvaitsevaisempi lähestymistapa.

Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat mosaiikkimaisempia kuin 1960-luvulla. Haluttomuus ja kyvyttömyys hyväksyä ja mukauta ympäristön muutoksiin on mille tahansa valtiolle strategisesti huono valinta.

Kannatan sellaisen lainsäädännön laatimista, joka mahdollistaisi alueelliset ja opiskelijan omaan valintaan perustuvat kokeilut.

Kokeilun avulla voitaisiin lisätä sellaisten kielten opiskelua, joista on nuorelle alueen elinkeinoelämän tai omien uratoiveiden kannalta työllistymisessä eniten hyötyä.  

En tukenut sivistysvaliokunnan mietintöä. Siitä puuttuu vastaantulo aloitteentekijöiden ja suomalaisten enemmistön näkemykselle.

Mietinnössä sanotaan, että on mahdotonta etukäteen arvioida, mitä kieltä tai kieliä kukin tulevaisuudessa tarvitsee. Olen täsmälleen samaa mieltä, ja siksi ruotsin kielen velvoittavuuden jatkaminen on vaikeasti perusteltavissa.

Alueellinen kokeilu lisäisi tasa-arvoa ja helpottaisi mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja työmarkkinoille sijoittumiseen.

 

Arvoisa puhemies

Edellä esitetyn perusteella:

Teen vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen

 

”Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännölliset edelly­tykset alueellisiin kokeiluihin kielivali­koiman laajentamiseksi ilman velvoitta­vaa toisen kansalliskielen opiskelua”

Kiitän Keskustan sivistysvaliokuntaryhmää hyvästä yhteistyöstä. Vastalauseidemme lausumat ovat sisällöllisesti yhteneväiset.

Lausumaehdotuksen sisällöstä on keskusteltu myös kansalaisaloitteen tekijöiden kanssa. He hyväksyvät sen kompromissina, jonka taakse on toivottavasti mahdollista saada edustajien enemmistön tuki.


Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 5.3.2015 19:16

RSS