Ministerin vastaus kirjalliseen kysymykseeni: Tavase Oy (15.7.2026)

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vastasi kansanedustaja Pauli Kiuru kirjalliseen kysymykseen Tavase Oy:n konkurssin seurauksista maanomistajille - vastauksessa jää useita keskeisiä kysymyksiä avoimiksi.

Ministeri toteaa, että ympäristövahinkorahasto voi tietyissä tilanteissa toimia viimesijaisena korvausjärjestelmänä, mutta vastauksesta ei ilmene, miten korvaukset konkreettisesti toteutuisivat tai kuka vastaa lainvoimaisten velvoitteiden täyttämisestä, jos konkurssipesä ei niitä hoida.  

Pidän erikoisena, että kuntien omistama yhtiö päästetään konkurssiin ja korvausten maksajaa haettaisiin tämän jälkeen muualta. Kunnat eivät voi ajautua konkurssiin samalla tavalla kuin yhtiöt. 

Omistajakunnat ovat yhtiön omistajina olleet vastuussa sen omistajaohjauksesta koko hankkeen ajan. Siksi niiden tulee kantaa vastuunsa rakenteiden poistamisesta maa-alueilta. Tampereella on suurimpana omistajana erityinen vastuu asian ratkaisemisessa. Sen omistusosuus Tavase Oy:stä oli 79,4 %.

Maanomistajien kannalta Pirkanmaan ELY-keskuksen toiminta on ollut ongelmallista. ELY ei ole ryhtynyt viivytyksettä vaatimaan tutkimusrakenteiden poistamista sen jälkeen, kun tekopohjavesihankkeen lupahakemus hylättiin lainvoimaisesti. 

Rakenteiden poistamista koskevien prosessien pitkittyessä Tavase Oy ajautui konkurssiin ennen kuin oikeusprosessit saatiin päätökseen.

Vuonna 2013 ELY piti lähtökohtana rakenteiden poistamista ja alueiden ennallistamista, kun taas vuonna 2025 se hyväksyi ratkaisun, jossa suurin osa rakenteista jätetään maaperään. 

Tämä poikkeaa alkuperäisistä lupamääräyksiin liittyneistä lähtökohdista ja heikentää maanomistajien asemaa.

Ministerin vastauksessa ei käsitellä sitä, miksi asiakirjoja ei ole saatu viranomaisilta pyynnöistä huolimatta, vaikka niiden todetaan olevan pysyvästi arkistoituina.

Vaasan hallinto-oikeuden 16.6.2026 antaman päätöksen mukaan Tavase Oy:n konkurssipesä on edelleen velvollinen huolehtimaan tutkimusalueiden saattamisesta asianmukaiseen kuntoon konkurssista huolimatta. 

Konkurssipesänhoitaja on kuitenkin ilmoittanut, ettei konkurssipesä ryhdy asiassa toimenpiteisiin. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten lainvoimaisten päätösten noudattaminen käytännössä varmistetaan.

Tapaus osoittaa tarpeen kehittää lainsäädäntöä siten, että vastaavissa hankkeissa olisi ennakolta riittävät vakuudet ympäristövastuiden, ennallistamistoimien ja maanomistajien oikeuksien turvaamiseksi myös tilanteissa, joissa hankkeesta vastaava yhtiö ajautuu maksukyvyttömäksi tai konkurssiin.

Kiitän maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahia vastauksesta, jonka hän antoi ripeästi eduskunnan työjärjestystä kunnioittaen.