Eduskunta: puhe liikuntalaista 29.1.2015

Arvoisa puhemies!

Käsittelemme hallituksen esitystä liikuntalaista, joka korvaa nykyisen liikuntalain vuodelta 1998. Lain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikuntaan. Tarkoituksena on myös parantaa valtion eri hallinnonalojen yhteistyötä. Samoin on tärkeätä kehittää kunnan eri sektoreiden keskinäistä vuorovaikutusta liikunnan ja liikuntamahdollisuuksien parantamiseksi.

Esimerkiksi pyörätiet ovat suomalaisten eniten käyttämiä liikuntaympäristöjä. Toinen esimerkki: ainoastaan 20 prosenttia päiväkotien piha-alueista on lasten liikkumisen kannalta kiitettävässä kunnossa.

Poikkihallinnollinen yhteistyö on pitkälti asenteista kiinni. Sivistysvaliokunnan mietinnössä korostetaan raja-aitojen madaltamista. Esimerkiksi puolustushallinnon liikuntapaikkahankkeet tulisi voida koordinoida joustavasti alueen kunnan hankkeiden kanssa.

Suomessa on yli 33 000 liikuntapaikkaa. Siitä huolimatta liikkumattomuus on yksi merkittävimmistä yhteiskuntapoliittisista ongelmista. Väestön liian vähäisen liikunnan kansantaloudelliset vaikutukset ovat miljardiluokkaa. Pelkästään liikuntapaikkoja rakentamalla ongelma ei ratkea. Asia vaatii laajemman lähestymistavan. On huomioitava kaavoitus, päiväkodit, koulut, vanhainkodit. On myös huomioitava eri lainsäädäntöhankkeet.

Esimerkiksi pari vuotta sitten käsitellyssä vanhuspalvelulain esittelytekstissä ja pykälissä mainitaan omavalvonta 27 eri kertaa, mutta kuntoilu 0 kertaa, ulkoilu 2 kertaa ja liikunta 4 kertaa. On vaikeaa nähdä vanhusten hyvinvointia ilman, että heillä olisi mahdollisuutta ulkoiluun ja liikuntaan.

Kuntien tulee edistää liikuntaa poikkihallinnollisesti kaikilla toimialoilla. Kuntien tulee laatia määräajoin hyvinvointikertomus. Kuvaavaa on, että vain noin puolet kunnista on kuvannut kuntalaisten liikunta-aktiivisuutta ja -mahdollisuuksia hyvinvointikertomuksissaan. Hyvinvoinnin edistämisen sijasta niissä keskitytään ehkä liiaksi pahoinvointi-indikaattoreihin.

Valiokuntakäsittelyn aikana nousi laajasti esille huoli liikunnan aluejärjestöjen avustuskelpoisuudesta, ja tähän valiokuntamme puheenjohtaja Vahasalo edellisessä puheessa viittasi, mutta toistetaan vielä tässäkin: Valiokunta on yksimielinen, että aluejärjestöjen rooli on tärkeä. Liikunnan aluejärjestöt ovat myös jatkossa avustuskelpoisia.