Pauli Kiuru, Ari Nieminen AL 14.9.2018

Tavase ei saanut lupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei myöntänyt lupaa Tavaselle. Pälkäneen osalta hakemus on hylätty ja Kangasalan osalta palautettu lupaviranomaiselle eli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI) uudelleen käsiteltäväksi. Kangasalla lupaprosessi alkaa alusta ja nyt uuden vesilain mukaisesti.

KHO:n päätöksessä käsiteltiin vain Natura-vaikutuksia. Sen mukaan Kangasalle ei aiheudu merkittäviä Natura-vaikutuksia. Päätös perustuu Tavasen tekemään arviointiin ja toimintansa rajoituksiin, joita Tavase on asettanut itselleen Natura-vaikutusten vähentämiseksi.

AVI selvittää hankkeen hyödyt ja haitat, suorittaa intressivertailun sekä määrää lupamääräykset sekä lupaehdot. Lupamääräyksillä tulee estää mm. haitalliset Natura-vaikutukset. Tarvittaessa AVI voi vaatia tehtäväksi selvityksiä ja tutkimuksia.

Osakaskuntien vuonna 2016 tekemän sopimuksen mukaan ns. odotusvaiheessa Tavasen kulut minimoidaan, kunnes lupapäätösasia on lainvoimaisesti ratkaistu ja on päätetty, rakennetaanko tekopohjavesilaitos. Sen mukaan Tavasen ei pidä vaatia osakkailta takauksia eikä tehdä tutkimuksia, joista aiheutuu merkittäviä kustannuksia. Kyseenalaisesti toteutetun osakeannin varoilla on päätetty maksaa yhtiön velat pois, jolloin yhtiölle jäi varoja vuosien 2018 ja 2019 toimintaan 120 000 euroa. Tämä ei riitä lupaprosessin jatkoon alkuunkaan. Miten rahoitus aiotaan hoitaa sopimusten mukaisesti?

KHO ei ole ottanut kantaa laitoksen teknistaloudelliseen toimivuuteen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) toimimattomuus on todettu jo 16 vuotta sitten. Suurin osa Tavasen käyttämästä 10 miljoonasta eurosta on hukattu hylätyn Pälkäneen alueen tutkimuksiin. Uusi tutkimustieto johti hylkäyspäätökseen. Kangasalan osalta uutta tietoa saataisiin vasta lupahakemuksen mukaisessa koevaiheessa.

Lupaprosessista tulisi monivaiheinen. AVI:n päätökset käsitellään myös Vaasan hallinto-oikeudessa (VHaO) ja KHO:ssa. Lupamääräyksiä ja -ehtoja tarkistetaan lisäksi useassa vaiheessa ennen koetoimintavaihetta, sen aikana ja vielä viiden vuoden kuluttua laitoksen käyttöönotosta.

Lupahakemuksen mukainen koetoimintavaihe, mikä sisältää pohjavedenkierrätyskokeet ja sen jälkeen kokeet Roineen järvivedellä, vaatisi koko laitoksen rakentamista. Siksi rakentamispäätös olisi tehtävä ennen tietoa laitoksen lopullisista lupamääräyksistä.

Investointi hankkeeseen, jonka luvan lopullisesta saamisesta ja toimivuudesta ei ole mitään takeita, sisältää merkittävän taloudellisen riskin. Euroissa mitattuna riski on suurin Tampereelle, jonka vedenhankinta ei edes tarvitse Tavasea. Myös Kangasalla on perusteltua pohtia, kannattaako investoida hankkeeseen, jossa vedenkäyttäjät joutuisivat maksamaan aiemmin veloituksetta saamastaan pohjavedestä.

Tavasen tulisi antaa sitovat suunnitelmat aikatauluineen hankkeen toteuttamiseksi. Toistaiseksi siinä on epäonnistuttu. Seurauksena on ollut aikataulujen ja kustannusten karkaaminen. Taloudellisiin ongelmiin johtaviin ratkaisuihin voidaan ennalta vaikuttaa vain, jos päättäjille annetaan todellista tietoa ja vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ennen päätöksentekoa.

Ari Nieminen
Diplomi-insinööri

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja