PUHE: Parkano (5.12.2021)
Arvoisat kuulijat
Suomi on yksi maailman parhaista maista hyvin monella erilaisella mittarilla mitattuna aina lehdistönvapaudesta alkaen.
Aamulehti täytti 140-vuotta tämän viikon perjantaina. Ajallista perspektiiviä on hyvin tarjolla myös omassa maakunnassamme.
Suomalainen yhteiskunta perustuu vahvasti ihmisten vapauteen, kansanvaltaisuuteen, oikeusvaltioperiaatteeseen ja markkinatalouteen. Meillä suomalaisilla on vahvat perustuslaissa turvatut vapaudet ja oikeudet.
Oikeuksien mukana tulevat myös velvollisuudet. Itseäni hieman häiritsee, että velvollisuuksista puhuminen koetaan jotenkin vanhanaikaiseksi ja väärällä tavalla ohjailevaksi.
Oikeuksia ei voi olla olemassa, jos vastaavasti ei ole ihmisiä, jotka täyttävät velvollisuutensa tinkimättä omassa toimintaympäristössään - työssä tai esimerkiksi vapaehtoistyössä.
Itse olen taipuvainen ajattelemaan niin, että ensin tulevat velvollisuudet ja vasta sen jälkeen oikeudet. Samaan tapaan kuin työtä seuraa vapaa.
On toki ymmärrettävää, että ihmisten terveys, koulutus, asema ja ylipäätään voimavarat tarjoavat erilaisen mahdollisuuden vaikuttamiseen. Jokaisella on kuitenkin velvollisuus tehdä parhaansa yhteisen hyvän puolesta tilanteissa, jossa jokaisen ponnistuksella on merkitystä.
Hyvät kuulijat
On vaikea edes kuvitella elämää sellaisessa yhteiskunnassa, joka ei kykene tarjoamaan turvaa ja hyvinvointia kansalaisilleen. Seuratessa suomalaista keskustelua, mediaa tai ilmapiiriä, voi helposti unohtaa, kuinka hyvällä tolalla asiamme itseasiassa ovat. Vaikka Suomen taloudella ei ole viime vuosina mennyt hyvin, olemme silti etuoikeutettuja, kun katsotaan hivenen laajemmin.
Suomen erinomaisen aseman taustalla on mitä vahvimmin yli sadan vuoden itsenäisyys, jonka aikana me suomalaiset olemme saaneet rakentaa lapsillemme parempaa maata. Maata, jossa koulutuksen, työnteon ja yrittämisen kautta on mahdollisuus parantaa omaa asemaansa.
Huomenna maanantaina vietämme itsenäisyyspäivää. Silloin on hyvä hetki pysähtyä miettimään, mitä itsenäisyys tarkoittaa. Itsenäisyys on taannut vapauden – ja vapaus on taannut mahdollisuuden hyvän yhteiskunnan rakentamiseen.
Minulle itsenäisyyspäivä on vuoden tärkein ja tunteikkain juhlapäivä. Juureni ovat luovutetussa Karjalassa.
Hyvät ystävät
Eduskunnassa käsitellään ensi viikolla puolustusvaliokunnan mietintöä puolustusselonteosta. Pelkästään otsikkoja silmäilemällä on helppo ymmärtää, että itsenäisen Suomen puolustaminen on entistä haastavampaa monimutkaistuvassa toimintaympäristössä. Taistelua ihmisten tietoisuudesta käydään myös rauhan aikana.
Otan otteen valiokunnan mietinnöstä:
” Valtioiden harjoittama toisen valtion kansalaisiin kohdistuva informaatiosodankäynti on kohteen yhteiskunnalliseen ja sotilaalliseen päätöksentekoon ja toimintakykyyn vaikuttamista eli informaatioylivoiman hankkimista. Valiokunta toteaa, että tähän varautuminen ja sen torjuminen on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan resilienssiä. Haitallisen ja pahantahtoisen informaatiovaikuttamisen torjumisessa on tärkeää, että vaikuttamisen lähde kyetään identioimaan ja paikkansa pitämätön tieto oikaisemaan.”
Arvoisat kuulijat
Kansainvälisyyttä, avoimuutta, sivistystä, kansanvaltaa ja oikeusvaltiota haastetaan. Erilaiset ääriliikkeet ja populismi ovat vahvistaneet asemiaan viimeisen vuosikymmenen aikana. Liberaalin demokratian peruspilarit käyvät puolustustaistelua.
Työhuoneeni ikkunasta on tänä vuonna kuulunut useana päivänä Mannerheimintieltä kuuluva meteli. Tie on tukittu ja sille oli leiriydytty. Mieltänsä saa osoittaa ja perustuslaki turvaa siihen oikeuden. Ilmastonmuutos on eksistentiaalinen uhka, jota ei voi sivuuttaa.
On kuitenkin erotettava kaksi asiaa: perustuslaillinen oikeus osoittaa mieltä ja velvollisuus noudattaa yhdessä sovittuja toimintamalleja. Huomiota oikeaksi kokemalleen asialle saa hakea, mutta sitä ei pidä tehdä toisten oikeuksia tietoisesti loukkaamalla.
Vastakkainasettelu on lisääntynyt. Jos et ole meidän puolellamme, niin olet meitä vastaan. Tällainen ajattelu johtaa vääjäämättä ongelmiin. Pahimmillaan toisen osapuolen kanssa ei haluta edes keskustella. Ja kuitenkin – vain keskusteleva yhteisö menestyy.
Kansainvälisyys on parhaimmillaan suomalaisuutta ja suomalaista identiteettiä vahvistava voima. Kun menemme maailmalle, voimme ylpeinä kertoa pienestä pohjoisesta kotimaasta, joka on kovalla työllä, yritteliäällä asenteella ja sivistyksellä noussut maailman parhaaksi maaksi – lähes kaikilla mittareilla. Tämän kaiken edellytyksenä on ollut avautuminen maailmalle.
Oma kotikaupunkini Valkeakoski on alun perin rakentunut tehtaan ympärille. Teollinen toiminta alkoi 1870-luvulla. Kansainvälitset vaikutteet ja yhteydet vaikuttivat silloin ja ne vaikuttavat edelleen.
Kriisien ollessa globaaleja, myös ratkaisujen täytyy olla globaaleja. Yhteistä turvallisuushaastetta yritetään ratkaista vahvistamalla eurooppalaista puolustusta ja kahdenvälisiä transatlanttisia suhteita. Ilmastonmuutoksen torjumiseen haetaan ratkaisuja globaaleilla ilmastosopimuksilla. Talouden haasteita ratkaistaan myös eurooppalaisissa pöydissä, joissa etsitään keinoja koko mantereen talouskasvun vauhdittamiseksi.
Koronapandemian, kansainvälisten muuttoliikkeiden, ympäristökriisien ja ilmastonmuutoksen kaltaiset yhteiset ongelmat tarvitsevat yhteisiä ratkaisuja. Siksi kansainvälinen yhteistyö ja avoimuus ovat myös tulevaisuudessa välttämätöntä.
Arvoisat kuulijat
Kuluneet kaksi koronavuotta ovat olleet meille kaikille raskaita. Korona on vaatinut meiltä suomalaisilta sisua ja luovuutta – mutta sitähän meiltä on aina löytynyt. Tiukassa paikassa me suomalaiset olemme olleet parhaimmillamme.
Meistä jokaisella on ollut huoli läheisistämme. Perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät ympäri Suomen tai maailman ovat olleet mielissämme eri tavalla kuin aiemmin. Yhteydenpito on noussut aivan uuteen arvoon, kun päivittäisiä kohtaamisia on joutunut karsimaan. Ajoittaisesta fyysisestä etäisyydestä johtuen on tarvittu henkistä läheisyyttä.
On voimia, jotka pyrkivät tietoisesti vaikuttamaan EU:n ja myös Suomen yhtenäisyyteen. Erilaiset hybridivaikuttamisen keinot ovat lisääntyneet. Disinformaatiota on helppo jakaa nykyaikaisessa digitaalisessa ympäristössä.
Päättäjillä on aina erityinen vastuu. Valtatyhjiöt täyttyvät nopeasti ja valta myös turmelee. Lähivuosikymmeninä monta itsevaltaisesti toiminutta tyrannia on joutunut luopumaan asemastaan usein myös väkivaltaisella tavalla. Uusia kandidaatteja on jonossa odottamassa omaa kohtaloaan.
Entisiä itsevaltiaita yhdistävät seuraavat piirteet: suuruudenhulluus, ylimielisyys, vainoharhaisuus, narsismi ja moraalinen rappio.
On hämmästyttävää, miten nopeasti hyvästä hallitsijasta nousevat pintaan edellä mainitut piirteet, jos valtaa tasapainottavat tekijät puuttuvat.
Hyvät kuulijat
Lukutaidon merkitys on kasvanut. Yhä suurempi joukko peruskoulun päättävistä ei ole saavuttanut sellaista luku- ja kirjoitustaitoa, jolla pärjäisi jatko-opinnoissa tai ylipäätään elämässä. Mekaanisen lukutaidon rinnalla tarvitaan entistä enemmän medialukutaitoa. On ymmärrettävä luetun lisäksi taustoja: kuka on viestin laatinut, miksi se on tehty ja miksi se on tavoittanut juuri minut. Kun ymmärtää motiivit, on mahdollisuus tulkita viestiä syvällisemmin. Useissa tapauksissa sisältö on keksittyä valetta, jonka tavoitteena ei ole oikean tiedon välittäminen, vaan hämmennyksen ja epäluottamuksen lisääminen.
Hyvä ystävät
Koronan myötä meillä on edessämme valtava uudelleenrakennusurakka. Koronan vaikutukset yrityksille, työpaikoille ja julkiselle taloudelle ovat valtavia. Sen näemme jo nyt. Mutta kuten todettu, me suomalaiset olemme olleet historiassa hyviä selviämään vaikeista paikoista. Me selviämme tästäkin, jos haluamme selvitä.
Suomen pitää olla paras maa myös senioreille. Jokaisella ikääntyneellä pitää olla mahdollisuus elää arvokkaasti omaehtoista ja täysipainoista elämää. Ja jokaisen pitää voida luottaa siihen, että hoivaa ja palveluja on tarjolla, kun tarve niihin on.