MIELIPIDE: Valtion velan kasvu on myös turvallisuusriski (Aamulehti 2.1.2023)


Valtion velan kasvu on myös turvallisuusriski 

Valtion talousarvio on hyväksytty vuodelle 2023. Eduskunta sai koko syksyn kestäneen budjettityönsä valmiiksi jouluviikon äänestyksissä.

2019 alkanut vaalikausi on ollut poikkeuksellinen myös talouden näkökulmasta. Korona ja Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama sota ovat aiheuttaneet Suomelle miljardien eurojen ennakoimattomat menot.

Kriiseihin on kyettävä vastamaan nopeasti, jotta kansalaisten turvallisuus, terveys ja työpaikat pystytään turvaamaan. Vaalikauden kriiseissä oli myös varmistettava, että liiketoiminnaltaan terveet yritykset selvisivät pahimman yli. Ilman yrityksiä ja työpaikkoja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen ei ole mahdollista.

Kriisit eivät valitettavasi ota loppuakseen. Väestörakenteemme ja työvoimapula, inflaatio, energiakriisi sekä korkojen nousu ajavat kansalaisia, talouttamme ja yrityksiä ahdinkoon. Kukaan ei tiedä tulevasta.

Vakaus ja ennustettavuus ovat heikentyneet globaalisti turvallisuuspolitiikassa ja taloudessa. Ilmastonmuutos, ruuantuotannon muutokset sekä väestöpaine Afrikasta Eurooppaan ovat esimerkkejä muuttujista, jotka vaikuttavat myös Suomeen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Epävakauden nopea lisääntyminen on mahdollista.

Kriiseihin on varauduttava myös taloudellisesti. Valtiovarainvaliokunta on huolissaan julkisen talouden heikkenemisestä sekä menojen ja tulojen rakenteellisesta epätasapainosta. Ensi vuoden talousarvio on 8,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 lopussa valionvelan arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa. Valtionvelan pelkät korkomenot ovat jo 1,5 miljardia vuodessa. 

Velkaantuminen ja kohoavat korkomenot tarkoittavat pienentynyttä mahdollisuutta reagoida tuleviin taantumiin ja kriiseihin. Taloudellisen liikkumavaran heikentyminen on turvallisuusriski sekä riski hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden säilyttämiselle. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suosittelikin syksyllä Suomelle velkaelvytyksen lopettamista.

Seuraavalla vaalikaudella julkisen talouden tervehdyttäminen on saatava vauhtiin. Suorien sopeutustoimien ohella muun muassa työnantajayritysten määrä on saatava kasvuun, avainalojen työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava ja työnteko on saatava kaikissa tilanteissa kannustavimmaksi vaihtoehdoksi. 

Terve talous on turvallisuutemme ja hyvinvointiyhteiskuntamme vakuutus.

Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja