MIELIPIDE: Suomen tavoite on selviytyminen (Aamulehti 31.5.2026)

Suurvaltojen voimasuhteiden muuttuessa Euroopan on löydettävä roolinsa
- Suomen tavoite on selviytyminen

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mietintö toimintaympäristön muutoksista ja skenaarioista ulottuu vuoteen 2045 saakka. Valiokunta kuuli yli 50 asiantuntijaa tieteen, tutkimuksen, hallinnon ja järjestöjen piiristä. Myös yritysnäkökulma on huomioitu. Kuulemisten lisäksi valiokunta sai runsaasti kirjallisia lausuntoja. Valiokunnan työ pohjautuu laajaan asiantuntijakuulemiseen ja kattavaan tutkimustietoon.

Mietintö hahmottelee maailmaa, jossa vanhat lainalaisuudet murenevat. Yksi keskeisimmistä muutoksista koskee Yhdysvaltojen ja Euroopan suhdetta. Transatlanttinen kumppanuus säilyy tärkeänä, mutta sen luonne on muuttumassa. Kehitys ei ole Euroopan kannalta riskitön.

Yhdysvaltojen rooli maailmanjärjestyksessä ei ole enää yhtä selkeä kuin ennen. Valiokunnan käsittelemät skenaariot ulottuvat vahvasta voimapelaajasta aina vaikutusvallan heikkenemiseen asti. Samalla asiantuntijat korostavat Yhdysvaltojen politiikan ennustettavuuden heikentymistä ja sisäpoliittisen jakautumisen kasvavaa merkitystä.

Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on muuttumassa yhä vastikkeellisemmaksi. Yhteistyötä arvioidaan sen perusteella, mitä hyötyä siitä on amerikkalaisille. Liittolaisuudet eivät katoa, mutta niiden sisällöt kovenevat.

Euroopan näkökulmasta tämä tarkoittaa, että meidän on otettava omasta turvallisuudestamme suurempi vastuu. Monessa maassa vapaamatkustaminen Yhdysvaltojen ja Naton suojissa muodostui toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä tavaksi.

Olen itse eri yhteyksissä korostanut, että Yhdysvallat on paljon enemmän kuin kulloinenkin presidenttinsä, vaikka hän onkin keskeinen vaikuttaja.

Lainsäädäntö, hallinto ja kansainväliset sopimukset ulottuvat pääsääntöisesti yli nelivuotisten presidenttikausien. Puheet ja teot on syytä pitää erillään. Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyössä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia Trumpin toisen presidenttikauden aikana.

Yhdysvallat on keskeinen toimija myös vuonna 2045, mutta se ei enää yksin määritä sääntöjä. Kiinan merkitys on kasvamassa sekä sotilaallisesti että taloudellisesti. Se tavoittelee erityisesti globaalin etelän suosiota. Oman käsitykseni mukaan Venäjä on liukumassa taloudellisesti Kiinan vasallivaltioksi, jonka roolina on raaka-aineiden tuottaminen Kiinan kasvavalle taloudelle.

Eräänlaisina tulevaisuuden villeinä kortteina eli yllättävinä kehityskulkuina voidaan nähdä Venäjän hajoaminen. Itse en pidä vastaavaa kehitystä Yhdysvalloissakaan täysin mahdottomana. Maan yhtenäisyys on ainakin koetuksella. Kiinalla riittää kärsivällisyyttä seurata sivusta, kun perinteiset suurvallat heikentävät itseään sodilla. Myös Intia on kasvattamassa rooliaan. Se nousee taloudelliselta merkitykseltään yhdeksi maailman keskeisistä toimijoista. Maa pitää kiinni strategisesta autonomiastaan.

Yhdysvallat näkee itsensä johtavana suurvaltana, Venäjä haluaisi palata suurvallaksi ja Kiina haluaa ratkaista Taiwanin kysymyksen vuoteen 2049 mennessä. Kiina on ankkuroinut tavoitteensa kommunistisen Kiinan kansantasavallan 100-vuotisjuhliin vuonna 2049.

Suurvaltojen voimasuhteiden muutokset eivät tapahdu ilman kitkaa. Euroopan on löydettävä roolinsa ja Suomen tavoite on selviytyä.

Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja