MIELIPIDE: Tiedustelulait tulivat voimaan viime tipassa (Aamulehti 25.3.2024)


Tiedustelun mahdollistavat lait vaativat seurantaa, ja mahdollisia puutteita on tarvittaessa korjattava

 Venäjän aloittama täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa 2022 oli jatkoa vuoden 2014 tapahtumille. Eurooppa havahtui kuitenkin karuun todellisuuteen kunnolla vasta reilu kaksi vuotta sitten. Euroopan turvallisuusympäristö muuttui ratkaisevalla tavalla. Se johti lopulta muun muassa siihen, että Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon.

Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on paljastanut merkittäviä puutteita monen maan varautumisessa poikkeuksellisiin aikoihin. Riippuvuus tuontienergiasta on merkittävä riskitekijä useille eurooppalaisille valtioille. Puolustuksessa on luotettu liiaksi Naton eli käytännössä USA:n antamaan apuun. Omien puolustusvoimien kalustohankinnat, varmuusvarastot, tuotanto, sotilaallinen koulutus sekä reservi oli laiminlyöty.

Suomessa tilanne on monelta osin parempi. Yleinen asevelvollisuus on edelleen käytössä, puolustusvälinehankintoja on tehty suunnitelmallisesti ja huoltovarmuudesta on pidetty huolta. Maanpuolustustahto on perinteisesti ollut maassamme kiitettävä. Nato-jäsenyytemme myötä vuonna 2023 saimme parhaan mahdollisen lisän turvallisuuteemme, jota täydentävät kahdenväliset sopimukset.

Sotilas- ja siviilitiedustelussamme tehdyt parannukset olivat edellinen suuri loikka turvallisuusajattelussamme ja -toiminnassamme. Vuoden 2015 hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite säädösperustan luomisesta vaikuttavammalle tiedustelulle. Olimme aikaisemmin liiaksi muiden valtioiden antamien tiedustelutietojen varassa. Se ei ollut Suomen eikä kansalaistemme turvallisuuden kannalta toivottava tilanne. Lainsäädäntömme ei antanut viranomaisille riittäviä työkaluja tehtäviensä hoitamiseen.

Uusien lakien valmistelua tehtiin parlamentaarisessa hengessä. Tehtävä oli vaativa ja myös perustuslakia oli päivitettävä. Tiedustelulainsäädäntömme tuli voimaan huolellisen valmistelun jälkeen vuonna 2019. Se oli osoitus demokraattisen päätöksentekomme toimivuudesta kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä.

Jälkeenpäin ajatellen uusi lainsäädäntö tuli voimaan viime tipassa ennen viime vuosien epävakautta. Naton jäsenenä pääsemme tiiviimpään yhteistyöhön liittokunnan ja sen jäsenmaiden tiedusteluviranomaisten kanssa. Suomella on hyvät valmiudet tarjota sellaista tietoa, joka kiinnostaa kumppanimaitamme. Naton jäsenmaana meille voidaan puolestaan luovuttaa tietoa, jota emme muuten saisi.

”Tiedustelutoiminnan hyväksyttävyyden ja toimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi on olennaisen tärkeää, että tiedusteluviranomaiset ja niiden henkilöstö pitävät itse yllä lainsäädännön ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa tiedustelukulttuuria”, näin todetaan tuoreessa tiedusteluvalvontavaliokunnan mietinnössä. Se koskee luonnollisesti niin sotilas- kuin siviilitiedusteluakin.

Valiokunnan saaman käsityksen mukaan toimintakulttuuri on terve. Tiukka ja moniportainen valvonta on kuitenkin tarpeen, jotta se myös sellaisena pysyy. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tiedustelutoiminnassa on oltava tinkimätöntä.

Tiedustelun mahdollistava laaja lainsäädäntökokonaisuus vaatii seurantaa ja mahdollisia puutteita on tarvittaessa korjattava. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu kohtia, joilla hyvää lainsäädäntöä parannetaan entisestään tällä vaalikaudella.

PAULI KIURU
Pirkanmaalainen kansanedustaja ja tiedusteluvalvontavaliokunnan varapuheenjohtaja (kok.)