Puhe Yrittäjäjuhlassa 27.10.2018

Juhlapuhe: Yrittäjäjuhla Pälkäneellä 27.10.2018

Arvoisat yrittäjät, hyvät naiset ja herrat

Lämmin kiitos siitä, että olen saanut kutsun juhlaanne. On suuri kunnia olla mukana täällä tänä iltana. Erityisen suuresti arvostan sitä, että olette kutsuneet minut juhlapuhujaksi.

Joukossamme on henkilöitä, jotka ovat olleet yrittäjinä vuosikymmeniä. Joukossamme on myös yrittäjiä, joilla yrittäjyys on kulkenut sukupolvelta toiselle.

Teillä jokaisella on omakohtainen kertomus yrittäjyydestä, joka on arvokas. Jokainen näistä tarinoista kelpaisi sellaisenaan juhlapuheeksi. Lopputulos olisi varmasti kiinnostavampi kuin poliitikon puhe – mutta yritetään.

Hyvät yrittäjät

Vain yrittäjä itse tietää, mitä yrittäminen tarkoittaa. Yrittäminen ei todellakaan ole kaikille sopiva uravalinta. Kaikilla ei ole, eikä voikaan olla, sitä riskinottohalua, mitä yrittäminen vaatii.

Kaikilla ei ole kykyä sietää epävarmuutta ja nopeasti muuttuvia tilanteita, jotka yrittämiseen vääjäämättä kuuluvat. Kaikilla ei ole kykyä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä enemmistö näkee vain ongelmia. Suurin osa ihmisistä on turvallisuushakuisia. He haluavat tietää, mitä seuraavana päivänä tapahtuu ja miten palkka määräytyy sopimusneuvottelujen tuloksena.

Siinä ei ole luonnollisesti mitään väärää. Mutta siinäkään ei ole mitään väärää, että osa meistä haluaa menestyä omilla ehdoillaan – haluaa yrittää ja menestyä. Suomessa pitää saada yrittää, onnistua ja menestyä.

Yrittäjyys on jotakin sellaista, mikä on syvällä yrittäjän dna:ssa. Yrittäjyyttä ja ammattitaitoa kannattaa ja pitääkin opiskella. Oikeaa asennetta ja elämäntapaa ei kuitenkaan opi kirjoista.

Yrittämiseen liittyy vastuuta, ahkeruutta ja sisukkuutta. Yrittäjän on otettava vastuu omasta työstään ja usein myös muiden työstä. Vain hyvä tuote tai palvelu menestyy markkinoilla. Palkka tulee, jos tilauksia on tullut, hinnoittelu on tehty oikein ja työ hyväksytty laskutukseen. Vahva läpivientikyky on yrittäjän luonteelle ominaista.

Hyvät kuulijat

Yrittäjyys kantaa Suomea. Uudet työpaikat ja vahva talous turvaavat hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Meillä on maailmanlaajuisesti vertailtuna toimiva yhteiskunta. Sitä kannattaa puolustaa ja kehittää.

Tällä hallituskaudella on syntynyt lähes 120 000 uutta työpaikkaa. Ilman yrittäjyyttä se ei olisi onnistunut. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Vain työtä tekemällä ja kannustavalla verotuksella voimme turvata hyvinvointivaltion säilymisen.

Siis sen, että lapsemme saavat maailman parhaiden opettajien antamaa varhaiskasvatusta ja kouluopetusta. Ja sen, että sairastuneet ja apua tarvitsevat saavat apua. Sekä sen, että voimiemme ehtyessä ikääntymisen myötä saamme hoivaa ja huolenpitoa.

Jotta nämä ja monet muutu yhteiskunnan tärkeät ja välttämättömät toiminnot saadaan rahoitettua, tarvitaan toimivia yrityksiä, työpaikkoja ja verotuloja. Tarvitaan ahkeria yrittäjiä. Yhteiskunnan tehtävä on turvata yrittämisen edellytykset.

Lainsäädännöllä on siinä merkittävä rooli. Tällä vaalikaudella on muun muassa kauppojen aukioloaikoja vapautettu, sääntelyä on vähennetty, on siirrytty maksuperusteiseen arvonlisäverotuksen maksamiseen, toteutettu yrittäjävähennys sekä pidennetty koeaikaa. Askeleet ovat oikeansuuntaisia.

Yhteiskunnan ei tule vaikeuttaa yrittämistä ylimitoitetulla sääntelyllä ja byrokratialla. Toki sääntelyäkin ja esimerkiksi ympäristöohjausta pitää olla järkevässä mitassa, jotta elinympäristömme säilyy tuleville sukupolville. Pälkäneen harjuja ei uhrata tekopohjavesilaitoksen suodattimeksi.

Uskon, että pahin sääntelyvimma on takana ja yritysvaikutukset pyritään nykyään huomioimaan paremmin. Työtä on kuitenkin jatkettava. Yrittäjien näkemyksiä on aina kuultava, ja ne on huomioitava päätöksenteossa.

Hyvät naiset ja herrat

Suomessa on yhteensä noin 300 000 yritystä, joista yli 90 % on alle 10 henkilön mikroyrityksiä. Yli puolet eli runsaat 150 000 yritystä on yhden henkilön varassa. Kynnys yrityksen kasvattamiselle pitää olla matala.

Yrityksen tulevaisuus voi olla ensimmäisen rekrytoinnin onnistumisesta kiinni. Jos ensimmäinen kasvuloikka epäonnistuu, niin seuraavaa ei välttämättä edes tule.

Kukaan yrittäjä ei palkkaa sen vuoksi, että pääsisi irtisanomaan. Jokainen rekrytointi on iso päätös. Uudelle työntekijälle on hankittava työssä vaadittavat työkalut, annettava perehdytys ja koulutettava monella tavalla. Kukaan yrittäjä ei tee sitä kevein perustein. Jokainen yrittäjä toivoo, että rekrytointi onnistuu – se on työntekijän, yrittäjän ja yrityksen yhteinen etu. Se on myös yhteiskunnan etu.

Hyvät yrittäjät

Meillä jokaisella on omat fraasimme ja lempilausahduksemme. Itse tulen usein sanoneeksi: ”Yritä edes”.

Ehkä urheilijaura ja kahdeksan vuotta yrittäjänä toivovat sen sanavarastooni. Kun poikani oli kolmevuotias, hän toivoi eräänä iltana ruuaksi munakasta. Vaimoni Tarja katsoi kaappiin ja totesi. Voi voi, ei se nyt onnistu, kun ei ole kananmunia. Poikani vastasi ykskantaan: ”Yritä edes”.

Arvoisat kuulijat

Yrittäjyys on Suomen selkäranka. Työpaikat syntyvät yrityksiin ja hyvinvointivaltion säilyttämien perustuu viimekädessä vain työhön. Hyvinvointi ei synny tyhjästä. Jokaisella on mahdollisuus yrittää, mutta kaikista ei siihen ole.

Suomi on noussut runsaassa sadassa vuodesta kehitysmaatasolta maailman kärkeen. Yrittäjät ovat siinä työssä vastuunsa kiitettävästi kantaneet. Välillä yrittäjien taakka on varmasti ollut suurempi kuin kohtuudella olisi voinut vaatia. Vastassa on ollut asenteellisesti vääristynyttä ilmapiiriä, kateutta ja suhdanteita.

Ilmapiiri on viime vuosina onneksi kehittynyt yrittäjämyönteisemmäksi.

Suomessa saa yrittää. Suomessa saa menestyä. Suomessa täytyy saada myös epäonnistua ja aloittaa uudestaan.

Ja lopuksi – arvoisat yrittäjät

Liikenneyhteydet ja -hankkeet ovat aina ajankohtaisia. Pälkäneen historia, osa

II:ssa kirjoitetaan seuraavasti:

”Vuonna 1930 kangasalalainen Leino & kumppanit -niminen linja-autoyritys avasi kaksi kertaa vuorokaudessa kulkeneen yhteyden Tampereen – Hämeenlinnan – Helsingin välillä. Yhteys Helsinkiin tuli myös vaivattomammaksi, sillä koko matka Tampereelta Helsinkiin kesti nyt vain kuusi ja puoli tuntia. Auto ajoi Tampereelta Pälkäneelle tasan tunnin, joten pälkäneläiset pääsivät Helsinkiin jo 1930-luvun alussa viidessä ja puolessa tunnissa.”

Paljon oli tapahtunut ennen sitä, paljon on tapahtunut sen jälkeen ja paljon tapahtuu myös lähivuosikymmeninä. Muutoksen huomaaminen vaatii aina hieman etäisyyttä.

Arvoisat yrittäjät

Yrittäjä kantaa vastuun omasta ja työntekijöidensä toimeentulosta. Isänmaa ei voi teiltä enempää kohtuudella pyytää. Suomessa saa yrittää ja menestyä. Tänään saa pitää hauskaa.