MIELIPIDE: Tekoälymurros on yhteiskunnallinen mullistus (Aamulehti 20.7.2026)
Tekoälymurros on suurin käynnissä oleva yhteiskunnallinen mullistus
Keksintöjen hyödyntäminen on historian aikana ollut yksi keskeisimmistä selittävistä tekijöistä valtioiden voimasuhteiden muutoksissa. Innovaatioiden nopea käyttöönotto on vaikuttanut taloudelliseen, sotilaalliseen ja poliittiseen valtaan.
Maatalouden synty ja kastelutekniikat mahdollistivat ensimmäiset sivilisaatiot. Kirjoitustaidon avulla hallinto tehostui. Tietoa voitiin siirtää paikasta toiseen ja osaamista välittää tuleville sukupolville. Lait, verotus, kauppa ja kirjanpito saatiin toimimaan. Maatalouden tuottama ylijäämä ja tehokas hallinto mahdollistivat armeijoiden ylläpidon ja valloitussodat. Tuoreempia innovaatioita ovat esimerkiksi ruuti, höyrykone, sähkö, polttomoottori, ydinvoima, tietokoneet ja internet.
Historiasta löytyy runsaasti esimerkkejä valtioista tai sivilisaatioista, joilla ei ole ollut mahdollisuutta tai halua ottaa käyttöön uusia keksintöjä. Uuden omaksuminen ei usein ollut vain etu, vaan selviytymisen edellytys.
Tekoälymurros voi olla merkittävin muutos vuosikymmeniin tai mahdollisesti koko tämän vuosisadan aikana. Se muuttaa taloutta, työn tekemistä ja valtioiden välistä kilpailua myös sotilaallisesti. Joidenkin arvioiden mukaan tekoälymurrosta voi verrata teolliseen vallankumoukseen. Keksintöihin kohdistuvat odotukset ovat usein lyhyellä aikavälillä ylimitoitettuja, mutta pitkällä aikavälillä alimitoitettuja ja osin ennakoimattomia.
Tekoälyyn liittyy myös suuria riskejä, joiden toteutumisen todennäköisyys ja vaikutukset kasvavat, jos emme ole muutoksessa mukana. Päätöksentekijöiden on punnittava toiminnan riskejä suhteessa toimimatta jättämisen riskeihin.
Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksen mukaan valtionhallinnossa ei ole kattavaa ja ajantasaista kokonaiskuvaa tekoälyn hyödyntämisestä. Viranomaiset kehittävät toisistaan tietämättä päällekkäisiä ratkaisuja.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan tekoälyn säästö- ja tuottavuuspotentiaali on julkishallinnossa jo nyt satoja miljoonia ja 2030-luvulla jopa useita miljardeja euroja vuodessa.
Puolustusvaliokunnan mukaan Euroopassa tekoälyn strategista merkitystä ei ole täysin ymmärretty. Sen merkitys ulottuu talouden ohella puolustukseen. Tekoäly mahdollistaa tiedustelutiedon analysoinnin, autonomiset järjestelmät, kyberpuolustuksen ja päätöksenteon nopeutumisen.
Tekoälyn käyttöä on kritisoitu, sillä työkalut tuottavat toisinaan vääriä vastauksia. Tuloksiin ei voi sokeasti luottaa. Tekoälylukutaito perustuu käsiteltävästä teemasta saatuun kattavaan koulutukseen, yleissivistykseen ja terveeseen kriittisyyteen.
Myös ihmiset tekevät omassa ajattelussaan ja toiminnassaan virheitä. Tekoälyn käytön tai käyttämättä jättämisen kysymystä voi tarkastella myös eettisen velvoitteen näkökulmasta. Jos tekoäly suoriutuu tehtävästä nopeammin ja antaa luotettavamman tuloksen kuin koulutuksen saanut ammattilainen, onko väärin jättää tekoälyä käyttämättä?
Tekoälyn käyttöönottoa hidastaa lainsäädäntömme tulkinnanvaraisuus. Aina ei ole selvää, mitä tietoja ja tehtäviä tekoälylle saa antaa. Epävarmoissa tilanteissa käytöstä saatetaan pidättäytyä varovaisuuden vuoksi, vaikka käytöstä arvioitaisiin olevan selvää hyötyä. Siksi lainsäädäntöä on kehitettävä jatkuvasti. Lainsäädäntömme ei saa olla kehityksen jarru. Sen on oltava kehityksen mahdollistaja.
Pauli Kiuru
Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)
