Tiedote: Kaivoslaki ja Valkeakosken kultakaivos 13.1.2019

TIEDOTE 13.1.2019

JULKAISUVAPAA

Kiuru ja Heinonen eivät pidä elinkeinoministeri Lintilä vastausta kaivoslain ongelmiin riittävänä – kaivosalalle mallia öljynsuojarahastosta

Ministeri Mika Lintilä on vastannut kokoomuksen kansanedustajien Pauli Kiurun ja Timo Heinosen kirjallisiin kysymyksiin kaivoslain toimivuudesta ja Valkeakosken kaivoksen tilanteesta. Vyyhti alkoi, kun Iltalehti kirjoitti joulupäivänä (25.12.) Dragon Miningin listalleottoesitteestä Hongkongin pörssiin. Edustajat jättivät kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi pari päivää tietojen julkistuksen jälkeen.

”Ministeri Lintilä on ottanut kysymyksemme vakavasti. Vastaus tuli kahdessa viikossa. Hyvä uutinen on, että työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö käynnistävät nyt kaivoslain ja muun kaivostoimintaa koskevan lainsäädännön arvioinnin. Tulokset luvataan käyttöön jo tuleviin hallitusneuvotteluihin”, valkeakoskelainen Kiuru kertoo.

Kaivostoiminta nousee varmasti vaali- ja hallitusohjelmateemaksi. Intohimoja liittyy valtausjärjestelmään, taloudellisen tuoton jakautumiseen sekä ympäristökysymyksiin.

”Pidän tärkeänä, että jatkossa myös kunta saa kaivostoiminnan tuotoista asiallisen korvauksen. Sillä on merkitystä myös paikallisen hyväksyttävyyden näkökulmasta. Tuotto voisi tulla esimerkiksi kaivosveron tai kiinteistöveron kautta. Tällä hetkellä kaivosveroa ei ole ja ainoastaan kaivosalueella olevista kiinteistöistä tulee vähäistä veroa kunnalle”, Kiuru korostaa.

Valkeakoskella on tarkoitus vain louhia, ja rikastaminen tapahtuisi muualla. Kaupungin saamat suorat tuotot ovat olemattomia. Pahimmassa tapauksessa tuotot menevät muualle ja toissijaisen vastuun kautta kunta jää maksumieheksi ongelmatapauksissa.

On väitetty, että kunta voisi kaavoitusmonopolinsa turvin estää kaivoksen tulon alueelleen. Asia ei ole yksiselitteinen. Kuusamossa kaivos ja kunta ovat vastakkain. Kaavoitusvallan rajat koeponnistetaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Valkeakosken tapauksessa kaupungilta on pyydetty vain lausuntoja, mutta päätökset on tehty muualla.

”Mielipiteeni on, että seuraavalla vaalikaudella lakia pitäisi muuttaa niin, että kaivosluvan edellytyksenä tulisi olla oikeusvaikutteinen yleiskaava, jolloin kunnanvaltuusto voisi estää tai mahdollistaa kaivoksen tulon alueelleen. Kannatan siis kunnan vallan ja paikallisdemokratian lisäämistä”, Kiuru korostaa.

”Kuka ehtii, saa pitää –periaate kaipaa myös uudistamista. Ei voi olla niin, että Suomen maaperän rikkaudet ovat kenen tahansa käytettävissä ja vieläpä niin, että suomalaiset veronmaksajat kantavat vastuut. Varausjärjestelmää on päivitettävä esimerkiksi Ruotsin malliin. Kannattaa myös muistaa, että maaperän rikkaudet eivät katoa mihinkään, vaikka niitä ei hyödynnettäisi saman tien. Suomen pitää ajatella enemmän omaa etuaan”, Heinonen muistuttaa.

Lehtitietojen mukaan ministeri Lintilä on pyytänyt Finanssivalvonnalta apua Dragon Miningin 900 –sivuisen pörssiesitteen tutkimiseen.

”Kansanedustajille annetussa vastauksessa ei tästä asiasta kerrota vielä mitään tarkentavaa. Oletamme, että selvittely valmistuu kuitenkin lähiaikoina”, Heinonen toteaa.

Kiuru ja Heinonen eivät pidä riittävänä ministeri Lintilän vastausta vakuuksista. Ympäristönsuojelulain ja kaivoslain mukaiset vakuudet eivät ulotu tai ainakaan riitä laajoihin vesistöä koskeviin saastumisiin.

”Kaivosalalle tulisi harkita öljynsuojarahaston kaltaista mekanismia”, molemmat edustajat toteavat.
 

Lisätiedot:

Pauli Kiuru / 040 540 6937
Timo Heinonen / 050 512 2760