Aamulehti 13.6.2016

Ammatillisen koulutuksen säästöt eivät sulje korkeakoulujen ovia

Kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) kirjoitti ammatillisen koulutuksen säästöjen uhkaavan jatko-opiskelumahdollisuuksia (AL 5.6.). Kirjoituksessa maalaillaan tulevaisuutta, jossa kaikki nuoret eivät pääsisi osallistumaan ammatilliseen koulutukseen. Nurmisen väitteet säästöjen vaikutuksista ovat harhaanjohtavia.

Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa on sovittu 190 miljoonan euron säästöistä ammatilliseen koulutukseen vuodesta 2017 alkaen. Ne tehdään joko opiskelijapaikkamääriä vähentämällä tai koulutuksen yksikköhinnasta säästämällä. Vuodesta 2018 lähtien säästö toteutetaan uudistamalla ammatillisen koulutuksen rakenteita. Mikäli koko 190 miljoonan euron säästö toteutuisi ainoastaan supistamalla opiskelijoiden sisäänottoa, tämä tarkoittaisi noin 6 000 vuosiopiskelijan vähennystä nykyiseen verrattuna.

Vaikka yhteishaun tarjontaa vähennettäisiin 6 000 aloituspaikalla nykyisestä, jäljelle jäävät aloituspaikat (n. 39 500) riittäisivät vielä hyvin perusopetuksen päättäneille. Tämän lisäksi jäisi vielä noin 14 000 paikkaa lukiopohjalta ammatilliseen koulutukseen hakeville, koulutuksen aiemmin keskeyttäneille ja muille vailla tutkintoa oleville nuorille. Todennäköisempää kuitenkin on, että monilla alueilla opiskelijamäärävähennykset kohdistetaan ensisijaisesti aikuiskoulutuksen, ei niinkään nuorten koulutuksen tarjontaan. Lisäksi täysimääräinen aloituspaikkojen vähentäminen on spekulatiivinen malli, joka ei toteudu sellaisenaan.

Vuodesta 2018 alkaen säästö tehdään rakenteellisten uudistusten kautta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt ammatillisen koulutuksen reformin, jossa uudistetaan ammatillista koulutusta osaamisperusteisiksi, tehostetaan ja joustavoitetaan koulutuksen järjestäjien toimintaa, kevennetään hallintoa ja vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista. Digitalisaation hyödyntäminen kytketään tiiviisti kehittämiseen.

Nuorille turvataan jatkossakin paikka toisen asteen koulutuksessa koulutustakuun avulla. Ammatillisen koulutuksen reformilla parannetaan ammatillisen koulutuksen laatua ja tehostetaan koulutuksen järjestämistä. Koulutus ja osaaminen ovat jatkossakin se pohja, jolle Suomen tulevaisuutta voi kestävästi rakentaa.
 

Pauli Kiuru
Kansanedustaja (kok)