Aamulehti 31.8.2017

Kaupinoja on avattu – Tavase tarpeeton

Keskiviikkona (30.8.) vietettiin Kaupinojalla Tampereen Veden pintavesilaitoksen ja Tampereen Sähkölaitoksen kaukojäähdytyslaitoksen virallisia vihkiäisiä. Uudistettu laitos ansaitsi arvokkaat avajaiset. Investointi oli merkittävä ja tarpeellinen.

Kaupinojan vesilaitoksen vuorokausikapasiteetti riittää yksinään Tampereen Veden jakelualueen vedentarpeeseen. Kymmenen vuoden aikana veden käyttö on vähentynyt kymmenesosalla, vaikka väkiluku on kasvanut voimakkaasti. Turvallisuuden kannalta on olennaista, että vettä voidaan ottaa myös kahdesta eri raakavesilähteestä. Kaupinoja käyttää Näsijärveä ja Ruskon vedenkäsittelylaitos Roineen vettä.

Kuntien yhdessä omistama Tavase Oy perustettiin 2002. Sen tavoitteena oli tuottaa tekopohjavettä Pälkäneen ja Kangasalan alueilla. Hanke ei ole edennyt tutkimus- ja lupakierroksia pidemmälle, vaikka valmistelu aloitettiin jo 1993. Aluehallintovirasto hylkäsi Tavase Oy:n lupahakemuksen 2015. Tällä hetkellä asiaa käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Se voi hylätä lupahakemuksen tai palauttaa asian aluehallintovirastolle uudelleen valmisteltavaksi. Palautus tarkoittaisi vuosia kestäviä kalliita lisäselvityksiä uuden vesilain mukaisesti ja valituskierteen jatkumista.

Jos hanke useiden vuosien jälkeen saisi luvan laitoksen rakentamiselle, niin lupamääräyksissä määrättäisiin aikataulu hankkeen rakentamisen aloittamisesta sekä laitoksen käynnistämisestä. Lupa vanhenee, jos hanke jätetään odottamaan myöhempää tarvetta. Mikäli laitos päätettäisiin rakentaa, niin muutaman vuoden koekäytön jälkeen hanke olisi luvitettava uudelleen. Uusista lupaehdoista ja niiden aiheuttamista rajoituksista ei olisi tietoa rakentamispäätöstä tehtäessä.

Erityisesti Pälkäneen kunta on joutunut tilanteessa kärsijäksi. Kunta ei ole Tavase Oy:n osakas, mutta uhri se on. Pälkäne pystyy turvaamaan vedenhankintansa myös poikkeustilanteissa omilla pohjavedenottamoillaan. Ikuisuushankkeeksi osoittautunut tekopohjavesihanke on sementoinut Pälkäneen kehitystä. Luontainen kasvusuunta Tampereen suuntaan on estynyt kaavoituksen vaikeuduttua. Yritykset ja maanomistajat kärsivät taloudellisia menetyksiä epätietoisuuden jatkuessa. Hankkeen rajoitukset ovat alueella voimassa täysimääräisinä koko lupaprosessin ajan.

Tampere on Tavase Oy:n suurin osakas. Kaupinojan pintavesilaitoksen saneerauksen valmistuminen on luonnollinen taitekohta tekopohjavesihankkeen tarpeellisuuden harkinnalle. Tampereen kaupungin uudella luottamushenkilöjohdolla on toivottavasti rohkeutta huomioida muuttunut toimintaympäristö ja valmius tehdä sen pohjalta tarvittavat päätökset Tavasen lopettamisesta. Vesijohto- ja viemäriverkostojen korjausvelka edellyttää monelta kunnalta korjausinvestointeja. Toimintakunnon rapautuminen on riski vesihuollolle ja turvallisuudelle. Tampereella on käynnissä lukuisia kannatettavia investointeja, jotka palvelevat tamperelaisten lisäksi koko Pirkanmaata. Henkiset ja taloudelliset voimavarat kannattaa keskittää niihin.

Tavase-tekopohjavesihankkeeseen on käytetty noin yhdeksän miljoonaa euroa. Se on kuitenkin kohtuullinen menetys verrattuna oikeus- ja lupakäsittelyn, tutkimusten ja pahimmassa tapauksessa virheellisen investoinnin aiheuttamiin kymmenien miljoonien eurojen lisäkuluihin. Hanke on vedenhankinnan, turvallisuuden ja ympäristön kannalta tarpeeton. Uponneiden kustannusten harha on pitkässä projektissa inhimillinen virhe. Paine jatkamiselle on kova, vaikka objektiivisesti tarkasteltuna perusteita ei enää ole. Rahaa ja käytettyä aikaa ei saa takaisin virhettä jatkamalla.


Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja

Ari Nieminen
Diplomi-insinööri