Näkökulma: AL 5.9.2015

Eurooppa maahanmuuton puristuksessa


Eurooppa ei voi ratkaista yksin maailman pakolaisongelmaa. Maanosamme kantokyvyn rajat tulevat vastaan. Kehitysavun ehdoiksi on asetettava naisten aseman ja koulutuksen parantaminen sekä erityisesti perhesuunnittelu. Jos maa haluaa väestönkasvua, niin sen on myös pystyttävä itsenäisesti vastamaan sen seurauksista.

Pakolaistulvan perimmäinen syy liittyy maailman väestömäärän lisääntymiseen. Afrikassa väkiluku kasvaa 90 000:lla ihmisellä jokaisena päivänä, ja maailman väkiluku kasvaa vuorokaudessa Tampereen väestöä vastaavalla määrällä. Lisääntyvä väestö on yhteydessä maaperän köyhtymiseen, eroosioon, makean veden loppumiseen, ravinnon riittämättömyyteen, lisääntyviin päästöihin, ilmastonmuutokseen, merenpinnan nousuun sekä poliittiseen epävakauteen. Kilpailu rajallisista resursseista johtaa sotiin ja konflikteihin. Ihmiset etsivät epätoivoisesti turvallisempaa elinympäristöä ja varmempaa toimeentuloa.

Pelkästään Egyptissä merenpinnan nousu pakottaa jopa 10 miljoonaa ihmistä muuttamaan vuosisadan loppuun mennessä. Reservitilaa ei maasta enää löydy ja viljejelypinta-ala pienenee.

Väestönkasvun muuttaminen hallittuun laskuun pitäisi olla maailman valtioiden ja YK:n yhteinen tavoite. Valitettavasti aihe on uskonnollista syistä arkaluontoinen. Afrikan väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 1,3 miljardilla, mikä on noin 240 Suomen asukaslukua vastaava määrä. Euroopan näkökulmasta tilanne on ajautumassa kaaokseksi pelkästään Välimeren yli suuntautuvan muuttoaallon vuoksi, joka ei ole vielä edes kunnolla alkanut.

YK:n arvion mukaan maailman pakolaisten määrä on 60 miljoonaa. Jos heidät jaettaisiin tasan maailman 200 valtioon, tulisi jokaisen maan vastaanottaa 300 000 ihmistä. Osa maista ei poliittisista syistä, pienen kokonsa, köyhyytensä tai sotatilan vuoksi voi olla vastaanottomaana. Niinpä oikeampi luku olisi noin 500 000 maahanmuuttajaa jokaista vastaanottajamaata kohden. Suurusluokka on niin massiivinen, ettei kysymystä voi ratkaista edellä kuvatulla tavalla. Pakolaisjonojen poistumisesta tulisi myös kännyköiden välityksellä uusi vetovoimatekijä potentiaalisille lähtijöille.

On epärealistista ajatella, että yhteiskuntamme rakenteet Suomessa tai EU:ssa kestäisivät vapaan kansainvaelluksen. Eurooppa on maailman tiheimmin asuttu maanosa, joka on jo lähes valmiiksi rakennettu. Vertaaminen USA:n vaurastumiseen siirtolaisuuden avulla ei toimi.  Amerikka oli harvaanasuttu manner siirtolaisuuden alkaessa.

Historiasta muistamme, kuinka Rooman valtakunta kukistui lopulta kansainvaelluksiin. Imperiumin rapistuminen oli kuitenkin noin 200 - 300 vuoden tapahtumaketju. Talous oli ajautunut vähitellen kaaokseen, raha oli menettänyt arvonsa, korruptio ja poliittinen juonittelu mädänsivät hallinnon ja armeijan. Rajat olivat osin murtuneet. Roomaa imperiumina pidettiin itsestäänselvyytenä. On myös arvioitu uskonnollisten muutosten vaikuttaneen yhtenä taustatekijänä koituneeseen tuhoon. Yhteiskunnan perusarvoihin menevät muutokset ovat aina vaikeasti ennustettavia riskejä.

Rooman imperiumin ja EU:n vertaaminen ei ole ongelmatonta. Olennaista on kuitenkin huomata pitkät aikasarjat. Maahanmuuttoa ei voi perustella itsekkäästi muutaman vuoden tai vuosikymmenen näkökulmasta joidenkin taloudellisten indikaattorien valossa. Olen kuullut ekonomistien vaatineen, että Japanin tulisi vastaanottaa maahanmuuttajia katkaistakseen deflatorisen kehityksensä. Kysyntään, työvoiman riittävyyteen ja vastaaviin seikkoihin perustuvat taloudelliset argumentit ovat toisarvoisia ja itsekkäitä muuttujia. Maahanmuuttajat eivät ole reserviä, joka voidaan palauttaa vastoin tahtoaan takaisin lähtömaihinsa työvoiman kysyntä­huipun jälkeen. Heitä on kohdeltava tasa-arvoisesti kantaväestön kanssa kaikissa tilanteissa - käytännössä ikuisesti.

Maahanmuuttoon liittyy mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Palkkatyötä on painotettu maahanmuuttajien integroimisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Yrittäjyyden tukeminen on jäänyt liian vähälle. Uuteen yhteiskuntaan tuleva on valmiimpi ottamaan riskejä, koska menetettävää on vähän. Frankfurtissa yli puolet kaikista start-up yrityksistä on maahanmuuttajayrittäjien perustamia.

Suomi sijoitti sotien jälkeen yli 400 000 henkilöä uusille asuinseuduille. Ponnistus oli valtava. Muuttajat olivat oman maan kansalaisia tapoineen ja kieleltään, joten sulautuminen muihin maakuntiin sujui. Rajojen siirtyessä yleensä kansat pysyvät paikallaan. Suomi on kantanut vastuuta asuttamalla oman maansa kansalaiset sodan köyhdyttämissä oloissa.

On sanottu, että demokratia on paras keino estää epävakautta ja konflikteja. Olen demokratian kannattaja, mutta uskoni sen toimivuuteen kaikissa yhteiskunnissa horjuu. Demokratia ei sovellu vientituotteeksi. Toimimaton ja ulkoa keinotekoisesti pakotettu demokratia on ihmisoikeuksien kannalta suurempi riski kuin kohtuullisesti toimiva yksipuoluevalta. Kiina on onnistunut hillitsemään väestönkasvuaan ja nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä hyvinvointiin. Saavutus on poikkeuksellinen ja sen läpivieminen olisi tuskin ollut mahdollista demokraattisessa yhteiskunnassa.

Pauli Kiuru (kok)
Kansanedustaja
 
(Julkaistu Aamulehdessä 5.9.2015)