MIELIPIDE: Ikääntyneitä syrjitään loukkaavasti (Aamulehti 7.11.2023)
Ikääntyneitä syrjitään loukkaavasti. Ikääntyminen nähdään liian usein vain kielteisenä asiana
Ihmiset elävät terveinä entistä pidempään toimintakykynsä säilyttäen. Asiaa pitää lähestyä myös menestystarinana ja mahdollisuutena. Ikääntyminen nähdään liian usein vain kielteisenä asiana. Suomessa oli vuonna 2022 noin 1.3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä henkilöä.
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kirjoitti Helsingin Sanomissa (25.8.) ikäsyrjinnästä. Hänen mukaansa ”kyselytutkimuksissa suljetaan usein yli 70- tai 80-vuotiaat pois. Silti tulosten raportoidaan koskevan koko aikuisväestöä. Näitä tietoja käytetään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.” Myöhemmin myös lehden pääkirjoitus kiinnitti asiaan huomiota otsikolla ”Vanhojen mielipiteitä ei saa sivuuttaa.”
Päätöksenteon pitää perustua tutkittuun tietoon. Tätä sinänsä itsestäänselvyyttä on viime vuosina toisteltu kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion strategioissa, talousarvioissa sekä hallitusohjelmissa. Merkittävän väestönosan sulkeminen tutkimusten ulkopuolelle ei palvele ajatusta tutkitun tiedon käyttämisestä.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta otti kantaa ikääntyneiden kuulemiseen hallituksen vuosikertomusta koskevassa lausunnossaan (22.9.). Valiokunnan lausunto päättyy näin: ”Vastaavasti on myös huolehdittava siitä, että ikäihmisiä kuultaessa ja heistä tietoa hankittaessa eri ikäiset seniorit ovat edustettuina. Esimerkiksi 95- ja 65-vuotiailla on erilaiset elämäntilanteet, toiveet ja huolet. Aitoon kuulemiseen kuuluu, että kaikkia kuullaan, lapsista ja nuorista aivan vanhimpiin asti.” Ikäihmisiä ei siis voi käsitellä monoliittisesti yhtenä ryhmänä.
Hallituksen esityksessä valtion talousarvioksi vuodelle 2024 on runsaasti hyviä kirjauksia. Valitettavasti ikään perustuvia rajauksia on edelleen mukana. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on kirjauksia yhteiskunnallisista vaikuttavuustavoitteista. Tavoitteeksi on asetettu muun muassa liikkuvan elämäntavan vahvistuminen, ja mittariksi on asetettu liikkumissuosituksien täyttävien määrä prosenteissa. Yläikäraja on asetettu 69-vuotiaisiin. Tällaiset rajaukset lähettävät valitettavan piiloviestin ikääntyneille. Ne ohjaavat syrjivästi valmistelua ja päätöksentekoa. Myös taloudellisesti ajatellen rajaus on huono, koska liikkumattomuuden kustannuksista voitaisiin säästää 419 miljoonaa euroa lisäämällä ikääntyneiden liikuntaa ja liikkumista.
Pirkanmaan hyvinvointialue tilasi tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää toiveita sote-palveluverkoston ja kiirepalveluiden järjestämisestä. Tutkimuksen kohderyhmänä ja vastaajina olivat 18–79-vuotiaat pirkanmaalaiset. Palveluiden järjestämiseen liittyvät kysymykset, päätökset ja järjestelyt ovat alueella ajankohtainen ja vaikutuksiltaan merkittävä asia. Yli 79-vuotiaat ovat mainittujen palveluiden aktiivisia käyttäjiä. Pirkanmaan liitolta saamani tiedon mukaan yli 79-vuotiaita on alueella 34 666 henkilöä eli 6,5 % koko väestöstä.
Tein asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tutkimuksen toteuttamistapa ei vastaa lainsäädäntöämme. Menettelyä on syytä arvioida ainakin suhteessa perustuslakiin, yhdenvertaisuuslakiin, vanhuspalvelulakiin sekä lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (järjestämislaki). Viranomaisen on edistettävä toiminnassaan yhdenvertaisuutta, eikä ketään saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan esimerkiksi iän perusteella. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Pauli Kiuru
Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)
