Aamulehti 10.1.2018

Autiotuvat ovat salainen aarteemme

Jokamiehenoikeudet mahdollistavat Suomessa vapaan luonnossa liikkumisen. Se ei ole itsestäänselvyys kaikissa maissa. Suomalainen autiotupaverkosto laajentaa lisäksi mahdollisuuksiamme luontomatkailuun kansainvälisesti vertaillen ainutlaatuisella tavalla. Autiotupaverkostomme on tiheä ja majoittuminen on veloituksetonta. Autiotuvat ovat osa suomalaista kansalaispuistojen maisemaa, kulttuuriperintöä ja retkeilyperinnettä, mitä kannattaa vaalia.

Myös Ruotsissa ja Norjassa on tupaverkosto. Majoittuminen niissä on yleensä maksullista, ja verkosto on harvempi. Veloituksettomia päivätupia ja sääsuojia on kuitenkin jonkin verran tarjolla. Alppien vuoristomajojen käyttäjät saavat varautua maksamaan yöpymisestään.

Suomalaiset autiotuvat ovat kaikille avoimia levähdys- ja majoittumispaikkoja. Varauksia ei voi tehdä etukäteen. Niissä voi viettää maksutta yhdestä kahteen yötä. Retkeilijä voi kuitenkin suunnitella kansallispuistossa tai retkeilyalueilla reittinsä siten, että tupa vaihtuu matkan edetessä. Pidempikin vaellus on mahdollista tehdä niin, ettei majoittumisesta tarvitse maksaa euroakaan.

Osa autotuvista on hyvin pelkistettyjä; osassa on jopa sauna ja kaasuhella ruuanlaittoon. Kamiina tai takka, makuulaverit, pöytä, tuolit sekä käymälä löytyvät yleensä kaikista tuvista. Vaelluksen jälkeen perusasioita osaa arvostaa. Lämpö, ruoka ja makuusija ovat väsyneelle retkeilijälle suuri ilo hiljaisuuden lisäksi.

Tupien käyttöaste vaihtelee sijainnin, kuukauden ja varustelutason mukaan. Mitä sivummalla isoista matkakohteista tupa sijaitsee, sitä rauhallisempaa todennäköisesti on. Kuukausista vilkkaimpia ovat maalis- ja huhtikuu sekä kesän ja alkusyksyn kuukaudet. Lokakuulta helmikuun loppuun on todella rauhallista.

Omaa rauhaa arvostavalla on myös mahdollisuus käyttää Metsähallituksen maksullisia varaustupia, jolloin majoituspaikan saa omaan käyttöönsä. Samassa paikassa voi olla silloin pidemmänkin ajan.

Hoidetut vaellusreitit ja tupaverkosto ovat hyvä perusta virkistys- ja matkailukäytölle. Luonnon kannalta on myös eduksi, että valtaosa vaeltajista pysyy merkatuilla reiteillä. Maaston kuluminen voi tulla muuten ongelmaksi erityisesti Lapin herkässä luonnossa.

Vuonna 2016 kansallispuistojen, retkeilyalueiden ja keskeisimpien kulttuuriperintökohteiden kokonaistuloksi arvioitiin 232 miljoonaa euroa ja 2 300 henkilötyövuotta. Työllisyys- ja yritysvaikutukset ovat merkittäviä. Ne kohdistuvat erityisesti alueille, missä työmahdollisuuksia on muuten rajallisesti tarjolla. On arvioitu, että jokainen kansallispuistoon investoitu euro tuottaa 10 euroa takaisin paikallistalouteen ja yhteiskunnalle. Osa vaikutuksista on helposti mitattavissa esimerkiksi verotuloina. Suomen kansallispuistoissa vierailleiden henkilöiden kokemat terveysvaikutukset ovat vaativampi mittauskohde. Ne on arvioitu kävijätutkimusten perusteella 281 miljoonaksi euroksi.

Hallitus huomioi vuoden 2018 talousarvioesityksessään kansallispuistot, retkeilyalueet sekä niiden reitit ja palveluvarustuksen autiotuvat mukaan lukien. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin varattiin talousarvioesityksessä 30,9 miljoona euroa ympäristöministeriön hallinnonalalta ja 6,5 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriön puolelta. Valiokuntakäsittelyssä korvamerkattiin vielä erikseen 100 000 euroa lisää autiotupien ylläpitoon ja kehittämiseen. Metsähallituksen Luontopalvelujen korjausvelka-arvioinnin mukaan yhden autiotuvan kunnostus maksaa 7 000 – 18 000 euroa kunnosta riippuen. Kiireellistä korjaustarvetta on 45 %:ssa tuvista. Autiotuvat nostettiin ympäristövaliokunnan lausunnossa ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä poikkeuksellisella tavalla esiin.

Metsähallitus ylläpitää 327 tupaa, joista autiotupia on 263. Niistä 62 % on Lapissa ja 31 % Pohjanmaan ja Kainuun alueilla. Loput 7 % ovat Etelä-Suomessa.  Tuvista saa tietoa osoitteesta www.luontoon.fi, jossa on esitelty retkikohteita ja myös tupaverkosto. Kirjakaupasta tai kirjastosta kannattaa kysyä Jouni Laaksosen ja Joel Aholan kirjoittamaa teosta ”Retkeilijän autiotuvat – tiedot, taustat ja tunnelmat.” Kirjasta löytyy myös muita kuin Metsähallituksen ylläpitämiä tupia.


Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja