MIELIPIDE: Pälkäneellä luottamusta tulevaan (SHL 11.11.2026)

 
Pälkäneellä historiallinen monikerroksisuus yhtyy luottamukseen tulevasta kehityksestä

Suomen maakuntien kehitys poikkeaa toisistaan. Pirkanmaa pärjää vertailuissa hyvin. Etäisyys Tampereesta, ilmansuunta sekä kulkuyhteydet ovat tärkeitä tekijöitä Pirkanmaan kuntien kehitykselle. Pälkäneen mahdollisuudet ovat huomattavasti paremmat kuin monen pohjoisemman verrokkikunnan.

Pälkäneen luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajien kanssa yhteistyöni on aina ollut toimivaa. Tatu Ujulan tapasin kesän aikana eri tilaisuuksissa ja heti loppukesästä myös kunnantalolla yhdessä hallituksen puheenjohtaja Rainer Zeitlinin kanssa. Kokemukseni mukaan toimiva yhteistyö rakentuu parhaiten henkilökohtaisista tapaamisista. Kun ihmiset tuntevat toisensa, asioita on myöhemmin helpompi hoitaa myös puhelimitse ja sähköpostilla.

Kunnan aktiivisuuden ja kuntalaisten yhteydenottojen myötä Tavase-tekopohjavesihankkeen pysäyttämisestä tuli minulle tärkeä tavoite heti eduskuntaurani alussa vuonna 2011. Pitkä prosessi päättyi oikeutettuun voittoon monien vaiheiden ja vuosien jälkeen.

Erikoinen tapaus oli niin sanottu pääkallokysymys. Ensimmäinen yhteydenotto tuli kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterältä helmikuussa 2019. Maaliskuussa olimmekin jo kirkkoherra Jari Kemppaisen kanssa opetus- ja kulttuuriministeriössä selvittämässä asiaa. Alku ei ollut lupaava, mutta ministerille osoitettujen kirjallisten kysymysteni ja muun laajan taustatyön ansiosta asia saatiin hoidettua.

Pälkäneen rauniokirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on kunnan tunnetuimpia historiallisia nähtävyyksiä. Rauniokirkon suojeluyhdistys teki pitkäjänteistä työtä lasikatteen saamiseksi. Projekti osoitti vahvaa yhteisöllisyyttä, historian arvostamista ja kotiseuturakkautta. Kiitos kaikille työhön osallistuneille.

Pälkäneen työllisyystilanne on ollut Pirkanmaan parhaimmistoa. Se kertoo paljon kunnan elinvoimasta ja elinkeinoelämästä. Työttömyyden torjuminen on huomioitu myös valtiovallan taholta. Nykyisin Pälkäneen työllisyyspalvelut ovat osa Tampereen seudun työllisyysaluetta.

Sappeen monipuoliset palvelut ja tavoitteellinen kehittäminen ansaitsevat huomiota. Ympärivuotinen matkailukeskus keskellä hienoa järvi- ja metsäluontoa lähellä Tamperetta sekä pääkaupunkiseutua tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet matkailun kehittämiseen. Sappeen kesäteatteri täydentää kokonaisuutta hienosti. Myös Aapiskukon yhteyteen sijoittunut Tokmanni on myönteinen viesti Pälkäneen kaupallisesta vetovoimasta valtatie 12:n varrella.

Anna Tapion koulu ja Aitoon koulutuskeskus ovat merkittäviä työnantajia ja myös valtakunnallisia toimijoita. Rakennusinvestoinnit kertovat kehityshalusta ja luottamuksesta tulevaan. Pienenevät oppilasikäluokat lisäävät kilpailua eri koulutusyksikköjen kesken.

Luja-Lukon 90-vuotisjuhlassa Nuijantalolla koin jälleen kerran sellaista urheilun ja liikunnan tuomaa yhteisöllisyyttä, jota urheilu parhaimmillaan voi tarjota. Seuran nimessä yhdistyvät Luopioisten Luja ja Pälkäneen Lukko.

Itselläni on läheinen ja pitkä suhde Pälkäneeseen. Lapsuuden kesät vietin vanhempieni kesämökillä Hausalon kupeessa. Pikaluisteluharrastus toi Onkkaalan kentälle talvisin lähes viikoittain. Nykyisin osa kesästä kuluu perheen kanssa Saarikylissä Pälkäneen puolella. Ostoksilla käydään keskustassa ja kuntosalilla Kostia-areenassa. Saimme valtionavustuksen areenalle kovalla työllä.

Pälkäne näyttäytyy minulle turvallisena paikkana, jossa historiallinen monikerroksisuus yhtyy luottamukseen tulevasta kehityksestä. Myös tuoreen kyselyn mukaan valtaosa pälkäneläisistä kokee oman arkensa kotikunnassaan turvalliseksi.

Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja