MIELIPIDE: 2027 eduskuntavaalit ovat ensimmäiset tekoälyvaalit (23.3.2026)
Kevään 2027 eduskuntavaalit ovat ensimmäiset tekoälyvaalit Suomessa
Tekoäly muuttaa viestintää ja vaikuttamista nopeammin kuin ehkä osaamme ajatella. Suojelupoliisin tuore turvallisuuskatsaus korostaa, että tekoäly on tehokas väline valtiollisille toimijoille ja rikollisille informaatiovaikuttamisessa, kybervakoilussa ja poliittisen keskustelun häiritsemisessä. Erityisen huolestuttavia ovat tekoälyn mahdollistamat uudet tavat vaikuttaa vaaleihin.
Aiemmin vaalivaikuttamisen tunnisti laajoista trolliverkostoista ja massapostituksista. Nyt jopa yksittäinen henkilö voi tekoälyn avulla tuottaa hetkessä tuhansia uskottavia viestejä, valokuvia ja videoita, joita hän voi levittää käytännössä rajoituksetta sosiaalisen median alustoilla.
Kouvolalainen kuntapoliitikko levitti Tampereen pormestari Nurmisesta valheellisia väitteitä, jotka levisivät nopeasti sosiaalisessa mediassa. Käyttäjä väitti luottaneensa liikaa tekoälyn tuottamaan tietoon. Medialukutaidottomuutta voi toki pitää puolustuksena, mutta vastuuta se ei poista. Tilannetta pahentaa somekanavien vastakkainasettelua tukevat algoritmit.
Vihan, vastakkainasettelun ja katkeruuden kylväminen onnistuu tunteiden kautta – faktoja käytetään sideaineena tarkoitushakuisesti valikoiden ja säästeliäästi tai ei ollenkaan. Valehtelu ei ole vierasta myöskään suurvaltojen johtajille, joiden käyttäytymistä jopa ihannoidaan ja jäljitellään.
Suomen eduskuntavaaleihin on aikaa hieman yli vuosi. Huhtikuussa 2027 suomalaiset suuntaavat jälleen uurnille. Vaalikamppailun aikana näemme uusia ja ikäviä vaikuttamisen muotoja.
Erityisen huolestuttavaa on syväväärennösten (deepfake) lisääntyvä käyttö. Tekoälyllä luoduilla videoilla, kuvilla ja äänellä on mahdollista hämmentää informaatioympäristöä ja kyseenalaistaa totuutta valheellisilla väitteillä juuri vaalien kynnyksellä. Kun totuuden ja valheen raja hämärtyy, demokratian perusta murenee.
Tekoälyllä hankitussa tiedossa voi olla vinoumia tai jopa tietoista propagandaa, kuten autoritaaristen valtioiden muokkaamaa vääristeltyä historiaa ja muuta tietoa. Jos luotamme tekoälyn tuottamiin tiivistelmiin ja tietoihin varauksettomasti, altistumme huomaamattamme vaikuttamiselle.
Meidän on vaadittava suurempaa läpinäkyvyyttä algoritmien toiminnasta ja parannettava omaa medialukutaitoamme. Amerikkalaiset ja kiinalaiset toimijat ohjaavat liikaa eurooppalaisten ajattelua. Perinteisten medioiden nopea faktantarkastus on tärkeämpää kuin yhdessäkään aiemmassa vaalissa.
Vaalien alla viranomaisilla on oltava valmius tunnistaa ja torjua vaikuttamisyrityksiä lähes reaaliaikaisesti. Perinteisen median on yhdistettävä voimansa faktantarkistuksessa, ja puolueiden on tehtävä yhteistyötä valheellisen tiedon levittämisen estämisessä. Suomalaisen vaalidatan siirtäminen ulkomaisiin pilvipalveluihin on riski, jota ei kannata ottaa. Pelkästään epäilys väärinkäytöksistä nakertaisi luottamusta. Epäilyksen synnyttäminen on puolestaan liiankin helppoa.
Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja
