MIELIPIDE: Ampumaratatilanteeseen helpotusta (Aamulehti 26.11.2025)

Ampumaratatilanteeseen helpotusta lainsäädännöllä ja sisäampumaradoilla

Vielä 1990-luvulla Suomessa oli yli 2 000 ampumarataa. Ratojen määrä on sen jälkeen pienentynyt huomattavasti, ja nykyisin siviiliampumaratoja on Suomessa noin 700. Puolustusvoimilla on alle 40 rataa.

Ampumaratoja käyttävät metsästäjät, ampumaurheilijat ja reserviläiset. Lisäksi turvallisuusviranomaiset, kuten poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos, tarvitsevat ratoja koulutuksessa ja henkilökunnan taitojen ylläpitämisessä. Säännöllinen ampumarataharjoittelu on välttämätön edellytys turvalliselle aseenkäsittelylle.

Uusien ampumaratojen lupaprosessit ovat pahimmillaan kestäneet jopa 20 vuotta, ja jo olemassa olevien ratojen laajentamislupien käsittely voi viedä kahdesta kolmeen vuotta. Luvitus on hitauden lisäksi kohtuuttoman kallista ja tuloksiltaan epävarmaa. Muun muassa puolustusvaliokunta on kiinnittänyt hitaisiin lupaprosesseihin huomiota ja samalla esittänyt, että sisäministeriö saisi jatkossa vahvemman roolin ampumaratojen lupasääntelyssä.

Ampumaratoja koskeva sääntely jakautuu nykyisin sisä- ja ympäristöministeriön vastuulle. Ampumaratoja koskevia lakeja on ainakin 12, mikä johtaa lainsäädännön tulkinnanvaraisuuteen ja valtakunnallisesti epäyhtenäisiin toimintamalleihin.

Hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoinen tavoite, että ulkoampumaratojen määrä nostetaan 1 000 rataan vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus vastaa ampumaratojen ahdinkoon lakiesityksellä, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Toteutuessaan se parantaa tilannetta.

Lempäälään on suunnitteilla kunnianhimoinen sisäampumakeskus, joka toteutuessaan palvelisi ampumaharrastajien, reserviläisten ja metsästäjien lisäksi viranomaistahoja. Suunnittelussa on huomioitu viranomaisten erityistarpeet. Esimerkiksi Puolustusvoimat, puolustusministeriö, Reserviläisliitto ja Metsästäjäliitto ovat antaneet hankkeesta puoltavat lausunnot. Puolustusvaliokunnan näkemyksen mukaan sisäampumaratahankkeet palvelisivat toteutuessaan myös viranomaistoimintaa.

Valmistuttuaan sisäampumakeskus vastaisi jopa kahdeksaatoista perinteistä ampumarataa, koska se voi toimia kahdessa vuorossa vuodenajoista riippumatta. Keskus työllistäisi valmistuttuaan 35–40 henkilöä. Hanke on yksityisomisteinen ja osakeyhtiömuotoinen.

Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja, metsästäjä
Puolustusvaliokunnan jäsen, tiedusteluvalvontavaliokunnan varapuheenjohtaja