MIELIPIDE: Euroopan on otettava turvallisuudestaan vastuu (Aamulehti 9.1.2026)
Euroopan on otettava turvallisuudestaan vastuu
Geopoliittinen ympäristö on muuttunut viime vuosina. Venäjän hyökkäyssota, sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän heikkeneminen sekä kansainvälisten instituutioiden toimintakyvyn mureneminen pakottavat tarkastelemaan turvallisuutta uudessa valossa Suomessa ja koko Euroopassa.
Keskustelu Grönlannin asemasta tai tapahtumat Venezuelassa ovat huolestuttavia esimerkkejä turvallisuuspoliittisen ilmapiirin muutoksesta. Kiinan vaikutusvallan kasvu Afrikassa sekä voimankäytön demonstraatiot Taiwania kohtaan kertovat samaa kieltä. Hybridivaikuttaminen lisääntyy, mistä Itämeren kaapelirikot ovat tuoreita esimerkkejä.
Voimapolitiikka on palannut ja diplomatian mahdollisuudet heikkenevät. Voimankäytöllä tai sillä uhkailulla on entistä vähemmän pidäkkeitä. Vihamieliset teot arkipäiväistyvät. Raja rauhan ja sodan välillä hämärtyy, koska sitä hämärretään tietoisesti. Kilpailu raaka-aineista ja taloudelliset intressit ovat voimapolitiikan ajureita suurten valtioiden toiminnassa. Motiiveja ei edes kunnolla peitellä, koska röyhkeys on entistä hyväksyttävämpää.
Demokratiakehitys on globaalisti tarkasteltuna kriisissä. Alle kymmenesosa maailman väestöstä asuu täyden demokratian maissa. Noin 40 prosenttia maailman väestöstä elää autoritaarisissa maissa. Demokratian elintila on kaventumassa. Tämä antaa lisää toimintatilaa autoritaarisille hallitsijoille ja valtioille, jotka löytävät toisistaan myös liittolaisia.
Nato-jäsenyytemme on vahvistanut Suomen sotilaallista turvallisuutta. Vain sen varaan turvallisuuttamme ja kriisinsietokykyämme ei toki voi jättää. Ulkoinen pelote toimii vain, jos sisäinen vakaus ja huoltovarmuus kestävät poikkeuksellisia tilanteita.
Teknologinen murros tuo uusia haavoittuvuuksia. Tekoäly, kyberuhat ja riippuvuus globaaleista toimitusketjuista ovat riskitekijöitä, joita ei voi sivuuttaa turvallisuusajattelussa. Turvallisuus ja huoltovarmuus määräytyvät lopulta heikoimman lenkin mukaan.
Suomen turvallisuus ei synny yksittäisistä ratkaisuista, vaan kokonaisuudesta. Se edellyttää vahvaa puolustusta, mutta myös toimivaa demokratiaa, vahvaa taloutta, yhteiskunnallista luottamusta sekä kykyä uudistua.
Euroopan turvallisuus ei voi perustua vain USA:n vahvuuteen. USA on selvästi vähentämässä rooliaan Euroopassa. Naton eurooppalaista pilaria on vahvistettava nopeasti ja määrätietoisesti.
Pauli Kiuru (kok.)
Kansanedustaja
Puolustusvaliokunnan jäsen
Tiedusteluvalvontavaliokunnan varapuheenjohtaja
