Eduskuntapuhe: Eduskunnan kirjaston kertomus vuodelta 2017

Arvoisa rouva puhemies

(Puhuttu Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtajan roolissa avauspuheenvuorona)

Eduskunnan kirjaston tehtävät on määritelty Eduskunnan kirjastoa koskevassa laissa ja tarkemmin ohjesäännössä. Kirjasto palvelee eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona.

Avoimena parlamenttikirjastona Eduskunnan kirjastolla on tärkeä rooli Suomen kirjastoverkossa. Sivistysvaliokunnan edellisessä kirjaston kertomusta koskevassa mietinnössä todetaan seuraavasti:

”Demokratian toimivuuden ja erityisesti siihen kasvattamisen edistämiseksi tarvitaan julkista ja helposti saavutettavaa tietoa muun muassa lainsäädännöstä ja eduskunnan toiminnasta. Valiokunta korostaa koko kirjastolaitoksen osalta koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävän käytännön kasvatusyhteistyön merkittävyyttä.”

Tätä työtä tehtiin kertomusvuonna Eduskunnan kirjastossa esimerkiksi palvelemalla kirjastoon tutustuvia koululais- ja opiskelijaryhmiä.

Kertomusvuonna toteutettiin sekä kansanedustajille kohdennettu palvelukysely, että kirjaston kaikille asiakkaille osoitettu käyttäjäkysely. Molemmista kyselyistä kävi ilmi, että kirjaston asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä kirjaston palveluihin. Käyttäjäkyselyssä asiakkaiden kirjastolle antama kouluarvosana oli 9. Saatuihin kehittämisehdotuksiin reagoidaan esimerkiksi miettimällä kirjaston aukioloaikoihin liittyviä muutostoiveita. Tämä työ on valmisteilla.

Vuonna 2017 alkoi kirjaston vuosille 2017-2020 laaditun palvelustrategian toteutus. Hankkeiden joukossa on useita verkkopalvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita. Yhtenä näistä kirjasto otti käyttöliittymäkseen FINNA-hakupalvelun. Hakupalvelu on ulkoasultaan ja hakuominaisuuksiltaan moderni ja kytkee kirjaston aineistot osaksi valtakunnallista FINNA-hakupalvelua.

Eduskunnan kirjaston toiminnassa painotettiin ja tullaan painottamaan yhä enemmän eduskunnan verkkopalvelujen kehittämistä, laadukkaiden verkkoaineistojen tarjoamista, koulutuksia sekä tietopaketteja ja muita sisältöpalveluja. Graafiseen esitystapaan kiinnitetään myös huomiota.

Itsenäisyyden juhlavuosi näkyi kirjaston toiminnassa. Kirjasto osallistui omalta osaltaan tapahtumatuotantoon muun muassa järjestämällä näyttelyitä ja yleisluentoja sekä toimittamalla kattavan Eduskunta ja itsenäistyminen –tietopaketin, johon on viitattu vuoden varrella useissa medioissa.

Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto toteutti kertomusvuonna 16 uutta haastattelua. Vuoden 2016 lokakuussa kirjaston hallitus on päättänyt, että jatkossa voidaan haastatella myös istuvia kansanedustajia ”tutkijan harkinnan ja resurssien salliessa”. Keskimääriin tehtyjen haastattelujen pituus on kuusi ja puoli tuntia.

Kertomusvuonna tehtiin ensimmäinen istuvan kansanedustajan haastattelu. Haastateltavaksi valikoitui Ilkka Kanerva, joka on kansanedustajapäivinä laskettuna pisimpään eduskunnassa istunut edustaja.

Rakenteilla olevan Keskustakirjasto Oodin kanssa on valmisteltu yhteistyötä. Sen tavoitteena on palvella molempia kirjastoja ja erityisesti kirjastojen asiakkaita.

Kirjastossa työskenteli vuoden 2017 lopussa 36 henkilöä. Kertomusvuonna kirjastojohtaja eläköityi ja syksyllä 2017 toteutettiin uuden kirjastojohtajan rekrytointiprosessi. Virkaan haki 41 henkilöä. Hakijoiden määrä ja laatu kertovat Eduskunnan kirjaston arvostuksesta instituutiona ja työpaikkana. Antti Virrankoski nimitettiin kirjastojohtajaksi 1.1.2018 alkaen.Kirjaston hallitus kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa.

Kiitos Eduskunnan kirjaston henkilökunnalle ja hallituksen jäsenille arvokkaasta työstänne luotettavan tiedon, avoimuuden, sananvapauden, demokratian sekä informaatiolukutaidon puolesta.