Eduskuntapuhe: Lukukausimaksu EU:n ulkopuolisille opiskelijoille - reilua veronmaksajille

Arvoisa herra puhemies!

Kiitos Arto Satoselle erinomaisesta lakialoitteesta. Allekirjoittajien suuri määrä kertoo asian tärkeydestä. Aloitteessa on 117 nimeä alla.

Suomi on saanut kansainvälistä mainetta koulutusosaamisellaan. On hämmästyttävää, että emme ole pyrkineet hyödyntämään tätä vahvuutta aktiivisemmin vientituotteena. Aloite yliopisto-, ammattikorkeakoulu- ja tuloverolakien muuttamisesta tähtää siihen, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta perittäisiin 3 500-12 000 euron suuruinen lukukausimaksu. Valmistuttuaan Suomeen töihin jäävät ulkomaalaiset saisivat kuitenkin vähentää maksamansa lukukausimaksut viiden vuoden aikana verotuksessa. Täytyy korostaa, että suomalaisille opetus säilyisi maksuttomana myös jatkossa, joten pelko pois.

Arvoisa puhemies!

Raha on arvon mitta, halusimme tai emme. Tuotteeseen tai palveluun on aina sitoutunut pääomia. Ilmaisia tuotteita ei ole, mutta veloituksettomia voi olla. Jos myyjä ei usko tuotteeseensa, niin miksi muiden voisi olettaa uskovan? Uskottavuuden pohjanoteeraus on tilanne, jossa hinta on nolla euroa. Se tarkoittaa sitä, että myyjä haluaa tyhjentää varastonsa kuluitta, koska kaatopaikka tai kierrättäminen tulisi kalliimmaksi. Haluammeko viestittää maailmalle, että koulutusosaamisemme on arvotonta? Minä en ainakaan halua eikä edustaja Satonen eivätkä yli sata muuta kansanedustajaa.

Runsaat seitsemän vuotta sitten suunnittelin hankkivani itselleni lisäkoulutusta. Vertailin MBA-koulutustarjontaa, koulutusten sisältöjä ja hintoja. Halvin MBA-koulutus olisi maksanut 50 euroa, ja todistuksen olisi voinut noutaa Moskovan rautatieasemalta. Kallein oli hinnaltaan noin 40 000 euroa. 50 euron niin sanottu koulutus ei tuntunut uskottavalta. Kuinka uskottavalta kuulostaa nollan euron koulutus, jota olemme tottuneet käyttämään? Itse päädyin vaihtoehtoon, joka oli räätälöity sopivimmaksi tarpeisiini nähden. Koulutus oli yrittäjyyspainotteista ja hinta kohtuullinen. Lukumaksukäytäntö pakottaa miettimään markkinointia, tutkintojen ja koulutuksen ajantasaisuutta, ryhmäkokoja ja opettajien opetustaitoja.

Tähän väliin luen pienen pätkän Lappeenrannan yliopiston rehtorin Ilkka Pöyhösen kirjeestä: "Koulutus ei tälläkään hetkellä ole maksutonta, vaan se katetaan verovaroista. Mielestäni tämä on erityisesti tässä tilanteessa suomalaisen yhteiskunnan etu, että verovarojen käyttöä kohdennetaan kansalaisillemme."
Ja edelleen: "Uskon kokemuksiimme pohjaten, että pystymme lyhyessäkin ajassa rakentamaan suomalaisesta koulutuksesta niin laadukasta ja houkuttelevaa, että saamme siitä vientituotteen. Tämä edellyttää, että markkinoilla ei ole kilpailua vääristäviä ilmaisia koulutusohjelmia, kuten nyt on tilanne Suomessa. Ilmainen korkeakoulutus on maailmalla erittäin poikkeuksellista. Pahimmillaan ilmaisuus tulkitaan merkiksi huonosta laadusta."

Arvoisa puhemies!

Ulkomaalaiset ovat valmiita tulemaan Suomeen terveysturisteina tuhansien eurojen hoitoihin. Miksi tarjoaisimme EU- ja Eta-maiden ulkopuolisille hoitoja ilmaiseksi? Onneksi sitä ei kukaan ilmeisesti ole vielä ainakaan tähän mennessä esittänyt. Ilmaista koulutusta meidän kuitenkin pitäisi tarjota. En ymmärrä tätä logiikkaa. Ilmaisen tuotteen tai palvelun kaupittelu on väärin suomalaisia veronmaksajia kohtaan. Monissa kulttuureissa se ei herätä uskottavuutta eikä myöskään arvostusta.