Kirjallinen kysymys oppivelvollisuuden laajentamisen rahoitusvajeesta

Eduskunnan puhemiehelle

Oppivelvollisuuden laajentaminen astui voimaan tänä syksynä. Toimeenpano kuntien ja koulutuksen järjestäjien näkökulmasta osui todella huonoon aikaan. Useat asiantuntijat vaativat hankkeen lykkäämistä, mutta tähän hallituspuolueet eivät taipuneet.

Suurin osa eduskunnalle lausunnon antaneista tahoista myös arvioi, että uudistukseen varatut määrärahat eivät ole riittäviä. Erityistä huolta aiheuttivat ensimmäisinä vuosina tehtävät hankinnat, jotka niin kuntien kuin Kuntaliitonkin mukaan arvioitiin korkeammiksi kuin mitä hallitus on hankkeen toimeenpanoon varannut.

Uudistuksen astuttua nyt voimaan on käynyt ilmi, että varatut määrärahat eivät riitä uusien velvoitteiden toimeenpanoon. Vastuu kustannuksista on sälytetty kunnille ja koulutuksen järjestäjille.

Tällä hetkellä jokaiselle nuorelle on taattava paikka toisen asteen koulutuksessa. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle oppivelvollisuuslain piiriin kuuluvalle peruskoulun päättäneelle on taattava opiskelupaikka joko toisen asteen koulutuksessa tai tutkintoon valmentavassa koulutuksessa. Tästä syystä koulutuksen järjestäjät joutuvat ottamaan myös nk.  kutsutuille ylipaikoille opiskelijoita.

Hallituksen oppivelvollisuushanke sisältää monia eriarvoistavia elementtejä. Esimerkiksi viime lukuvuonna kymppiluokalla olleet oppilaat eivät ole oikeutettuja maksuttomiin oppimateriaaleihin ja koulukuljetuksiin. Laki on johtanut myös tilanteisiin, joissa samalla kurssilla osa opiskelijoista on oikeutettuja maksuttomaan toiseen asteeseen ja osa ei. Uudistus on voimaantulon aikana nuoria eriarvoistava.

Syksyn aikana lukuisat koulutuksen järjestäjät ovat ottaneet yhteyttä, että uudistukseen varatut valtionosuudet eivät riitä uusiin velvoitteisiin huolimatta siitä, että opetusministerit ovat luvanneet, että uudet velvoitteet kompensoidaan täysimääräisesti.

Viimeisin räikein esimerkki on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 2.12.2021 tekemä II lisäsuoritepäätös ammatillisen koulutuksen järjestäjille. Käytännössä lisäsuoritepäätös ei riitä kattamaan uusista opiskelijavuosista aiheutuneita kustannuksia, vaan koulutuksen järjestäjät joutuvat ottamaan opiskelijoita, joihin he eivät saa valtionosuuksia.

Tämä johtaa siihen, että koulutuksen järjestäjät joutuvat itse rahoittamaan osan koulutuksesta. Pahimmillaan tilanne johtaa leikkauksiin, jotka heikentävät koulutuksen laatua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

•  Mihin toimenpiteisiin ja milloin hallitus ryhtyy, jotta oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuneet kustannukset kompensoidaan täysimääräisesti, ja
• milloin hallitus korvaa koulutuksen järjestäjille niin sanottujen ylipaikkojen kustannukset?

 Helsingissä 16.12.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­Paula Risikko kok
Pauli Kiuru kok