Eduskunnan puhemiehelle

Voimassa olevaan hallitusohjelmaan ei ole kirjattu tavoitetta koe-eläinten hyvinvoinnin lisäämisestä. Hallitusohjelman tavoitteet eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi liittyvät keskeisesti eläinsuojelulain uudistamiseen, ts. eläinten hyvinvointilakiin. Koe-eläinten hyvinvoinnista ei tässä laissa kuitenkaan säädetä, vaan laissa tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta ja sitä vastaavassa asetuksessa. Laki ja asetus perustuvat EU:n koe-eläindirektiiviin. 

Direktiivi ei ole täysharmonisoiva. Koe-eläintoimintaa koskevaa lakia ja asetusta on muutettu joiltain osin parina viime vuonna. Muutosten taustalla ovat olleet pääasiassa EU:n komission koe-eläindirektiivin valvontamenettelyssä Suomelle esittämät huomautukset.  

Eläinkokeita korvaavien menetelmien käyttöönoton lisäämiseksi on valtion talousarviossa varattu 300 000 euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Hallitusohjelmassa mainitaan myös eläinsuojeluasiamiehen viran perustaminen. Eläinsuojeluasiamiehen yhtenä tehtävänä on osallistua kolmen eri neuvottelukunnan työskentelyyn.  

Yksi näistä neuvottelukunnista on koe-eläinten asioihin keskittynyt tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta (TOKES). Neuvottelukunnan tehtävä on edistää eläinkokeiden korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaatteen toteutumista. Neuvottelukunta on koe-eläindirektiivin edellyttämä. Neuvottelukunta toimii Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteydessä.  

Suomessa koe-eläimiä käyttävät mm. yliopistojen koe-eläinkeskukset ja lääketehtaat. Toimijat joko itse kasvattavat koe-eläimiä tai ostavat itselleen eläimiä, jotka on kasvatettu koe-eläinkäyttöön (ns. tavoitekasvatus).  

Eläinkokeita koskevassa asetuksessa on erikseen säädetty niistä koe-eläimenä käytettävistä eläinlajeista, joiden tulee olla tavoitekasvatettuja. Tähän ryhmään kuuluvat myös koirat.  

Koirista ylivoimaisesti eniten koe-eläimenä käytetty on sporttinen, ystävällinen sekä vapauden- ja ihmisrakas beagle. Tiettävästi kaikki laboratorioissa koe-eläimenä käytettävät, ns. tavoitekasvatetut beaglet ostetaan Suomeen ulkomailta, ilmeisesti Euroopasta ja Yhdysvalloista. Suomessa koirien koe-eläimeksi kasvattamista ei tiettävästi harjoiteta.  

Maailmalta kantautuu säännöllisin väliajoin uutisia siitä, kuinka huonosti beaglejä on koe-eläinkasvattamoissa kohdeltu ja hoidettu. Heinäkuussa 2022 on yhdysvaltalainen 4 000 beaglen koe-eläinkasvattamo (Envigo, Virginia, USA) joutunut sulkemaan ovensa, kun viranomaiset puuttuivat kasvattamon toiminnassa havaitsemiinsa epäkohtiin.  

4 000 beagleä ollaan nyt vapauttamassa tästä koe-eläinkasvattamosta. Koirat tulevat saamaan uuden ja samalla ensimmäisen oman kotinsa eläinsuojelujärjestöjen avustuksella. Prosessia organisoi eläinsuojelujärjestö the Humane Society of the United States.  

Myös Euroopassa, esimerkiksi Italiassa (Green Hill) ja pitkien eläinsuojeluperinteiden Englannissa (East Yorkshire), on takavuosina kiinnitetty huomiota beaglejen oloihin koe-eläinkasvattamoissa. Koirat eivät pääse koskaan ulos suurista halleista, joissa ne varttuvat häkeissään aina siihen asti, kunnes ne lähetetään lentokonerahtina ympäri maailmaa sijaitseviin laboratorioihin. EU:n direktiivin mukaan ei vuoden 2017 jälkeen ole laboratorioista tarvinnut päästää beaglejä ulos jaloittelemaan. Myöskään päivänvaloa ei beaglejen tarvitse koe-eläimenä nähdä. 

Tämä kaikki on hätkähdyttävää. Koko EU:ta koskevan koe-eläindirektiivin ja sen pohjalta säädetyn Suomen eläinkoetoimintaa koskevan lain tavoite on koe-eläinten käytön korvaaminen ja vähentäminen sekä eläinten kasvatuksen, säilytyksen, hoidon ja käytön parantaminen. Samoin kuin esiin tulleista beaglejen kohtelusta on syytä olla huolissaan siitä, että koe-eläinten määrät ovat Euroopassa nousseet viime vuosina direktiiviin kirjatuista tavoitteista huolimatta. Nousua voidaan havaita myös Suomessa. 

Eläinkokeille on myös jo olemassa luotettavia vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen avulla voidaan muun muassa vähentää eläinten kärsimystä ja helpottaa tutkijoiden ja koe-eläinten hoitajien henkistä kuormaa.  

Virallisesti hyväksyttyjen eläinkokeettomien testimenetelmien osuus kaikista testimenetelmistä on alan tutkijoiden mukaan kuitenkin vielä pieni. Testimenetelmien kehittäminen on pitkä ja kallis prosessi, joka vaatii erityisosaamista.  

Meillä Suomessa esimerkiksi Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa tehtävä tutkimus edistää eläinkokeista luopumista. Tutkimusta tehdään tiedekunnan kahdessa yksikössä. Kansainvälisessä vertailussa yksiköt sijoittuvat jo nyt, niukoilla resursseillaankin, korkealle.  

Tavoite luopua eläinkokeista on kaikkien EU-maiden yhteinen, ja Suomelle asiassa tarjoutuu osaajan ja tiennäyttäjän paikka. Meidän on laadittava kansallinen tavoiteohjelma eläinkokeista luopumiseksi. Osana tavoiteohjelmaa tulee selvittää eläinkokeista luopumista edistävän tutkimuksen resurssit ja rahoitustarpeet. Rahoituksen tuntuva lisääminen on edellytys loikalle, joka auttaa pääsemään standardoituihin tutkimusmalleihin.  

Valmistuttuaan nämä mallit voidaan siirtää eri laboratorioihin, jotka taas välttyvät koe-eläinten hankinnalta ja käytöltä. Tällä olisi varmasti myös taloudellista ja kaupallista merkitystä. Kotimainen teollisuus saisi kilpailuetua ja osaamista voitaisiin myydä ulkomaille. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

• Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä edesauttaakseen eläinkokeista luopumisen tavoiteohjelman laatimista ja selvittääkseen eläinkokeita korvaavien menetelmien tutkimuksen resurssit sekä rahoitustarpeet, 
• mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä varmistaakseen sen, että koe-eläimiksi hankittavat beaglet ja muut eläimet on hankittu tahoilta, jotka huolehtivat eläinten hyvinvoinnista vastuullisesti, 
• mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä lisätäkseen koe-eläinten käyttöä koskevien tilastojen ymmärrettävyyttä, yksiselitteisyyttä sekä läpinäkyvyyttä ja 
• mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä selvittääkseen, miksi Suomessa ei ole enää annettu koe-eläinkäytössä laboratorioissa olleita beaglejä yksityiseen hoivaan silloin, kun koiran kunto tämän eläinkokeiden jälkeen sallii?  

Helsingissä 28.7.2022 

Pauli Kiuru kok 
Pihla Keto-Huovinen kok