KIRJALLINEN KYSYMYS MINISTERILLE: Katsomoturvallisuuden parantamisesta urheilutapahtumissa porttikieltojärjestelmällä (11.1.2023)

Kirjallinen kysymys ministerille
- Katsomoturvallisuuden parantamisesta urheilutapahtumissa porttikieltojärjestelmällä

Eduskunnan puhemiehelle

Viime vuosina huliganismi on lisääntynyt urheilutapahtumissa. Ilmiö on yleistynyt Euroopassa erityisesti jalkapallossa. Valitettavasti kielteiset toimintamallit leviävät pienellä viiveellä myös Suomeen.

Tilanteen vakavuutta lisää tieto siitä, että Ruotsissa järjestäytynyt rikollisuus on ollut mukana tukemassa joidenkin huligaaniryhmien toimintaa.

Suomessa tietyt henkilöt ihannoivat jatkuvia järjestyshäiriöiden aiheuttamista, pyroteknisten tuotteiden tuomista ottelutapahtumiin sekä väkivaltaista käyttäytymistä toisia kannattajaryhmiä kohtaan. Suomalaisessa jalkapallossa suurimman ongelman aiheuttavat yksittäiset henkilöt, jotka häiriköivät 10–20 henkilön ryhmissä. Riski häiriökäyttäytyjien määrän kasvusta ja tehokkaammasta organisoitumisesta on ilmeinen.

Häiriökäyttäytyminen heikentää rauhallisesti pelistä nauttivien katsojien viihtyvyyttä. Pahimmillaan se on heille myös konkreettinen turvallisuusriski, jota ei pitäisi joutua kohtaamaan ollenkaan. Riski koskee myös joukkueita ja ottelutapahtumien henkilökuntaa.

On tiedossa, että osa vanhemmista ei enää tulee ottelutapahtumiin lastensa kanssa, koska he haluavat suojata heidät tappeluiden näkemiseltä sekä mahdollisilta loukkaantumisriskeiltä.

Ottelujärjestäjille eli käytännössä seuroille koituu taloudellisia kustannuksia varautumisesta, vahingoista, lipputulomenetyksistä sekä Suomen Palloliiton kurinpitovaliokunnan sakoista.

Pelastuslaitoksen ja poliisin antamat määräykset osoitetaan seuroille. Yksittäiset huonosti käyttäytyvät ryhmät eivät näistä sakoista tai määräyksistä piittaa. Heidän motiivinaan on edistää omaa näkyvyyttään ja saada mainetta toisten samanmielisten keskuudessa.

Erottamalla kannattajaryhmiä ottelutapahtumissa toisistaan voidaan vaikuttaa hillitsevästi häiriökäyttäytymisen. Tapahtumien järjestäjät kaipaavat kuitenkin lisäkeinoja turvallisuuden varmistamiseksi. Jatkuvasti häiriötä aiheuttavien henkilöiden tapahtumiin pääsy olisi pystyttävä estämään. Lainsäädäntömme ei kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista sanotun kaltaisen porttikiellon asettamista.

Nykyisen lainsäädännön avulla tapahtumien järjestäjillä on siten rajalliset mahdollisuudet puuttua ennaltaehkäisevästi häiriöitä aiheuttavien henkilöiden toimintaan. Myös viranomaiset kaipaavat parempia lainsäädännöllisiä keinoja.

Keskustelu on saanut osin erikoisia piirteitä. Häiriköivien henkilöiden kokoontumisvapaudesta, oikeusturvasta sekä perusoikeuskysymyksistä ollaan korostuneen huolestuneita. Sen sijaan suuren, rauhallisesti käyttäytyvän yleisön oikeudesta nauttia häiriöttömästä ja turvallisesta tilaisuudesta sivuutetaan toissijaisena asiana.

Suomen urheilun eettinen keskus ry (SUEK) tilasi selvityksen tapahtumien järjestäjien mahdollisuudesta kieltää henkilöitä tulemasta tilaisuuksiinsa sopimusoikeudellisin keinoin voimassa olevien lakien perusteella.  https://suek.fi/wp-content/uploads/2022/09/Selvitys-urheilutapahtumien-sopimusperusteisesta-porttikieltojarjestelmasta.pdf

Selvityksen tekijä Janne Ripatti päätyi tulokseen, ettei nykyinen lainsäädäntö mahdollista häiriköiden poissulkemista tapahtumista. Selvityksen myönteinen johtopäätös oli, että ”Porttikieltojärjestelmän toteuttamiselle lainsäädännöllisin keinoin ei kuitenkaan ole olemassa estettä.” Kysymys on siis poliittisesta tahdosta ja arvovalinnasta.

Eduskunta on hyväksynyt syksyllä 2021 Euroopan neuvoston yleissopimuksen turvallisuutta, turvatoimia ja palveluita koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta jalkapallo-otteluissa ja muissa urheilutilaisuuksissa. Sopimus tuli Suomen osalta voimaan 1.3.2022.

Sopimuksen mukaan ”Sopimuspuolet ryhtyvät kaikkiin mahdollisiin toimiin vähentääkseen riskiä, että yksilöt tai ryhmät osallistuvat väkivaltaisuuksiin tai yleisen järjestyksen häiriöihin tai järjestävät sellaisia.”

Edelleen sopimuksen mukaan ”Sopimuspuolet varmistavat kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, että käytössä on tehokkaita ja riskin luonteeseen ja sijaintiin nähden tarkoituksenmukaisia poissulkemisjärjestelyjä väkivaltaisuuksien tai yleisen järjestyksen häiriöiden ehkäisemiseksi ja estämiseksi.”

Kansainvälisessä jalkapallossa isoja otteluja ja turnauksia haettaessa hakemuksissa kysytään kansallisen poissulkevan järjestelmän olemassaolosta. Nykyinen lainsäädäntömme ei siis ole käytännössä riittävä. Suomi tunnettaan erinomaisena urheilutapahtumien järjestäjämaana. Suurtapahtumat tukevat urheilun lisäksi matkailua ja muuta yrittäjyyttä. Lainsäädäntöpuute voi vaikeuttaa jatkossa tapahtumien saamista ja turvallista järjestämistä.

Toimivan porttikieltojärjestelmän tavoitteena on mahdollistaa tapahtumien järjestäjille yksi lisäkeino, jonka avulla he voisivat tuottaa turvallisempia ottelutapahtumia tulevaisuudessa. Suomen Palloliitto ja Veikkausliiga tukevat porttikieltojärjestelmän mahdollistavan lainsäädännön luomista, ja ne ovat antaneet tukensa järjestelmän nopealle kehittämiselle.

Mikäli yleisötilaisuuksiksi luokiteltavien urheilutapahtumien häiriökäyttäytyminen lisääntyy tulevaisuudessa siinä määrin, että tapahtumia ei ole mahdollista järjestää tavalla, joka ei vaaranna yksilöiden henkilökohtaista vapautta, koskemattomuutta ja turvallisuutta, on kysymys ratkaistavissa ja jopa velvollisuus ratkaista lainsäädännön keinoin. Velvollisuus pohjautuu henkilökohtaista turvallisuutta koskevaan perusoikeuteen, jonka perustuslakivaliokunta on tulkinnut tarkoittavan lainsäätäjälle kohdistettua velvollisuutta taata yleinen järjestys ja turvallisuus.

Mallia uudelle lainsäädännölle voisi ottaa voimassa olevasta majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetusta laista (308/2006), joka antaa ravitsemustoiminnan harjoittajalle suhteellisen laajan asiakasvalintaoikeuden eli mahdollisuuden valita asiakkaansa huomioiden kuitenkin se, että peruste pääsyn epäämiselle ei saa olla syrjivä. Lain asiakasvalintaoikeutta koskevan 5 §:n nojalla majoitus- ja ravitsemistoiminnan harjoittajalla ja liikkeen henkilökunnalla on oikeus evätä asiakkaaksi pyrkivältä pääsy liikkeeseen, jos siihen on järjestyksenpidon tai liikkeen toiminta-ajatuksen vuoksi perusteltu syy. Toiminnanharjoittajalla ja liikkeen henkilökunnalla on myös oikeus tarvittaessa poistaa asiakas liikkeestä, jos hän häiritsee muita asiakkaita tai muutoin aiheuttaa häiriötä liikkeessä tai ei täytä liikkeeseen asetettuja asiakkaaksi pääsyn edellytyksiä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

• Onko asiasta vastaavan ministerin mielestä oikein, ettei nykyinen lainsäädäntö mahdollista toistuvasti häiriköivien henkilöiden pääsyn estämistä porttikieltojärjestelmällä ottelutapahtumiin,
  
  
  
• onko lainsäädäntömme kaikilta osiltaan ajantasaista huomioiden kansainväliset sitoumuksemme ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin väkivaltaisuuksien vähentämiseksi ottelutapahtumissa ja perustuslain nojalla lainsäätäjälle kohdistettu velvollisuus taata yleinen järjestys ja turvallisuus,
  
  
  
• oletteko valmis antamaan toimeksiannon urheilutapahtumien porttikieltojärjestelmän käyttöönottoon tähtäävään lainsäädäntövalmisteluun ryhtymisestä ministeriöllenne vielä tämän vaalikauden aikana ja
  
  
  
• kuinka pitkään arvioitte uuden lainsäädäntötyön valmistelun kestävän ministeriössä ennen kuin esitys on valmis tuotavaksi eduskunnan käsittelyyn?

Helsingissä 11.01.2023

Pauli Kiuru kok

Mari-Leena Talvitie kok

Sinuhe Wallinheimo kok

Peter Östman kd

Ben Zyskowicz kok

Atte Kaleva kok

Janne Sankelo kok

Timo Heinonen kok

Pihla Keto-Huovinen kok 

Sofia Vikman kok

Ruut Sjöblom kok

Sari Essayah kd

Ritva Elomaa ps

Leena Meri ps

Joakim Strand r

Heikki Autto kok

Paula Risikko kok

Arto Satonen kok

Terhi Koulumies kok

Anne-Mari Virolainen kok 

Matias Marttinen kok

Ville Valkonen kok

Heikki Vestman kok

Jukka Kopra kok

Saara-Sofia Sirén kok

Sari Multala kok

Arto Pirttilahti kesk

Ari Torniainen kesk

Matti Semi vas

Aki Lindén sd

Riikka Slunga-Poutsalo ps

Marko Asell sd

Mats Löfström r

Pirkka-Pekka Petelius vihr

Hilkka Kemppi kesk

Veijo Niemi ps

Ville Kaunisto kok

Marko Kilpi kok

Kari Tolvanen kok

Mia Laiho kok

Päivi Räsänen kd

Mikko Ollikainen r

Merja Kyllönen vas