Kansanedusta Pauli Kiuru on jättänyt ministerille kirjallisen kysymyksen niin sanotussa pääkallojupakassa.

Ruotsin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa on Suomesta vuonna 1873 ryöstettyjä vainajia ja heidän ruumiinosiaan. Vainajia on noin 80 kappaletta, joista osasta on tallessa vain pääkallot.

Ruotsalaisen Gustaf Retziuksen retkiryhmän tavoitteena oli kerätä Suomesta erityisesti pääkalloja. Niitä mittailemalla määriteltiin kalloindeksi ja tehtiin rotuopillisia päätelmiä.

Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset ovat kokeneet Karoliinisen instituutin kokoelman vainajien muistoa ja arvoa loukkaavaksi.

Myös Suomessa on noussut esille vahva toive saada esi-isien jäämistöt takaisin kotimaahan omien seurakuntien kirkkomaihin. Asiaa on käsitelty ainakin Pälkäneen seurakunnassa.

Mallia Suomen diplomatiasta

”Suomi on osoittanut tahdikkuutta ja hienoa kansainvälistä diplomatiaa luovuttamalla Yhdysvaltojen alkuperäiskansojen edustajille Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelman. Palautus kunnioitti YK:n vuoden 2007 julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista vainajiensa kotiuttamiseen. Kokoelman luovutuspäätös oli esillä tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailulla Valkoisessa talossa vuonna 2019”, Pauli Kiuru muistuttaa.

”Tämän esimerkin valossa keskustelujen pitäisi olla tuloksekkaita myös ystävämaamme Ruotsin edustajien kanssa. Toivon keskustelujen jatkuvan. Tarvittaessa on tehtävä virallinen palautuspyyntö ministeritasolla”; Kiuru vaatii.

Eduskunnan työjärjestyksen mukaan ”Edustaja voi tehdä ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Kysymys annetaan sisällöltään täsmällisenä puhemiehelle, joka toimittaa kysymyksen valtioneuvostolle. Vastaus kirjalliseen kysymykseen annetaan 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys toimitettiin valtioneuvostolle.”

Kysymys on jätetty eduskunnan kansliaan keskiviikkona 14. lokakuuta.  Asia päätynee tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk) vastattavaksi.

///

Eduskunnan puhemiehelle

Ruotsin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa on Suomesta vuonna 1873 ryöstettyjä vainajia ja heidän ruumiinosiaan. Vainajia on arviolta noin 80, joista osasta on tallessa vain pääkallot. Anastukset ovat tapahtuneet Enon, Pielaveden, Pälkäneen ja Rautalammin hautausmailta. Lukumääräisesti suurin määrä vainajista ja heidän ruumiinosistaan on Pälkäneeltä. 

Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset ovat kokeneet Karoliinisen instituutin kokoelman vainajien muistoa ja arvoa loukkaavaksi. Myös Suomessa on noussut esille vahva toive saada esi-isien jäämistöt takaisin kotimaahan omien seurakuntien kirkkomaihin. Asiaa on käsitelty ainakin Pälkäneen seurakunnassa.  

Kirjallisessa kysymyksessäni (KK 22/2019 vp / 25.6.2019) tiedustelin vainajien palautukseen liittyvästä etenemistavasta. Ministeri Saarikon antamassa vastauksessa (KKV 22/2019 vp / 11.7.2019) todettiin seuraavasti:

”Karoliininen instituutti on vuodesta 2015 alkaen kartoittanut ja dokumentoinut historialliseen anatomiseen kokoelmaansa sisältyviä ihmisjäänteitä ja niiden alkuperää. Instituutista saadun tiedon mukaan kartoitus valmistuu vuoden 2019 aikana ja kartoituksessa kertyneen tiedon analysoinnin jälkeen voidaan tehdä jäänteiden tulevaa sijoitusta koskevia ratkaisuja.”

Ja edelleen samassa ministerin antamassa vastauksessa todettiin:

”Opetus- ja kulttuuriministeriö käy virkamiestasolla vuoropuhelua Karoliinisen instituutin edustajien kanssa jäänteiden mahdollisesta palauttamisesta. Virallisen pyynnön tekemistä ei ole toistaiseksi nähty tarpeelliseksi, mutta asiaa voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen selvitysprosessin ja keskustelujen edetessä.”

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrottiin lokakuussa 2020, että Karoliinisen instituutin ihmisjäänteiden kartoitus on valmistunut toukokuussa 2020. Kuitenkin vaativa työtilanne ja koronan aiheuttamat lisävaikeudet opetus- ja kulttuuriministeriössä ovat viivästyttäneet Karoliinisen instituutin kanssa käytäviä keskusteluja.

Suomi on osoittanut tahdikkuutta ja hienoa kansainvälistä diplomatiaa luovuttamalla Yhdysvaltojen alkuperäiskansojen edustajille Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelman. Palautus kunnioitti YK:n vuoden 2007 julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista vainajiensa kotiuttamiseen. Kokoelman luovutuspäätös oli esillä tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailulla Valkoisessa talossa vuonna 2019.

Tämän esimerkin valossa keskustelujen pitäisi olla tuloksekkaita myös ystävämaamme Ruotsin edustajien kanssa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

• Millä aikataululla keskusteluja jatketaan Karoliinisen instituutin edustajien kanssa?
• Jos keskustelujen eteneminen arvioidaan tuloksettomaksi, niin onko tarpeen tehdä virallinen palautuspyyntö opetus- ja                              kulttuuriministeriöstä Karoliiniseen instituuttiin ja informoida asiasta myös Ruotsin vastuuministeriä?

 ja

•  Mikä on Suomen aikatavoite asian saamisessa kunnialliseen päätökseen?

Helsingissä 14.10.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Pauli Kiuru kok