Eduskunnan puhemiehelle

Valitettavan moni varusmies ja -nainen kärsii palvelusaikanaan sisäilmaongelmista. Osa oireilee lievemmin; osa tarvitsee lääkitystä. Aivan liian moni joutuu vuosittain keskeyttämään palveluksensa kokonaan ongelmien vakavuuden vuoksi.

Motivoituneelle nuorelle palveluksen keskeyttäminen on raskas kokemus. Palvelukseen on valmistauduttu monella tapaa. On järjestelty opiskeluasioita, mietitty seurustelu- tai perhetilannetta ja henkisesti asennoiduttu tuleviin kuukausiin. Tavoitteena on ollut palvelus, jonka aikana opitaan uusia taitoja, hankitaan kokemusta, johtajavalmiuksia ja itsevarmuutta.

Palveluksen aloittaminen on nuorelle iso muutos. Palveluksen yllättävä keskeyttäminen sisäilmaongelmien vuoksi voi olla vaikutuksiltaan aloittamista suurempi tapahtuma.  Nuori ei ole voinut siihen varautua. Keskeyttäminen muuttaa suunnitelmat tavalla, joka voi vaikuttaa itsekuvaan ja osaltaan lisätä nuoren syrjäytymisriskiä.

Palveluksen keskeytys koskee myös lähipiiriä, joka on varautunut normaalin palvelusajan pituuteen.  Suhtautuminen maanpuolustukseen ja Puolustusvoimiin voi muuttua varaukselliseksi. Keskeytys sisäilmaongelmien vuoksi tuntuu perustellusti epäreilulta kohtalolta myös omaisten näkökulmasta.

Kotiuttaminen muutaman viikon palvelusajan ja sairastelun jälkeen on pettymys, jota kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan sisäilmaongelmien vuoksi. Pettymyksen lisäksi taakaksi voi tulla elinikäinen herkistyminen ja sairaus, joka vaikeuttaa normaalia elämää.

Ongelma ei ole varmasti tuntematon kantahenkilökunnankaan keskuudessa. Heidän osaltaan altistus on kuitenkin erilainen, koska he eivät yleensä vietä iltoja ja öitä sisäilmaltaan huonoissa rakennuksissa. Toisaalta heillä vaikutus voi kestää useita vuosia työtehtävien mukaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

Kuinka moni varusmies tai -nainen joutuu vuosittain keskeyttämään palveluksensa sisäilmaongelmien vuoksi?

Kuinka moni varasmies tai -nainen kärsii oireista siinä määrin, että he kokevat terveytensä heikentyneen ja / tai joutuvat lääkitykselle palvelusaikanaan?

Kuinka moni varusmies tai -nainen saa palveluaikanaan pysyvän hengityselinsairauden, joka ei parane kotiuttamisen jälkeen?

Missä määrin ongelma heikentää kantahenkilökunnan työterveyttä, ja miten mahdollisiin ongelmiin on reagoitu?

Ylen kyselyn mukaan sisäilmaongelmia koettiin olevan eniten Jääkäriprikaatissa, Karjalan Prikaatissa ja Panssariprikaatissa. Onko Senaatti-kiinteistöllä tilastollisia vertailutietoja joukko-osastoittain ja rakennuskohtaisesti?

Hallitusohjelman on kirjattu seuraavasti: ”Senaatti-kiinteistöille perustetaan tytärliikelaitos Puolustuskiinteistöt.” Onko realistista odottaa, että tämä muutos parantaa myös sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua Puolustusvoimien käyttämissä rakennuksissa?

Helsingissä 18.12.2019

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Pauli Kiuru kokTimo Heinonen kok

Mia Laiho kok

Sari Sarkomaa kok

Arto Satonen kok

Kari Tolvanen kok

Jukka Kopra kok 

Ilkka Kanerva kok

Kalle Jokinen kok