Korvataan pakko mahdollisuudella kouluruotsissa

Kansalaisaloite ruotsin kielen opiskelun muuttamisesta vapaaehtoiseksi on eduskunnassa sivistysvaliokunnan käsiteltävänä. Arvostan kaksikielistä kulttuuriamme ja sen säilyttämistä. Näiden asioiden vuoksi ei ole kuitenkaan perusteltua vaatia, että kaikkien olisi opiskeltava ruotsia.

Pakkoa on perusteltu muun muassa sillä, että pakon poistaminen heikentäisi ruotsinkielisten mahdollisuuksia saada palvelua omalla äidinkielellään. Pakon avulla ei ole saavutettu sellaista laajaa ruotsin kielen osaamista, jota on toivottu. Asian voi testata jokainen esimerkiksi omassa lähikaupassaan. Jos pakko ei toimi, niin pakon jatkaminen on vaikeasti perusteltavissa. Yli 60 prosenttia kansalaisista haluaisi ruotsista valinnaisen aineen. 

Entinen pääministerimme Paavo Lipponen oli valiokunnan kuultavana. Hänen mukaansa vapaaehtoisuus vähentäisi ruotsin kieltä opiskelevien määrää. Hän on aivan oikeassa, ja siihen kansalaisaloitteella pyritäänkin.Ruotsin kielen opiskeluun heikosti motivoituneille annettaisiin mahdollisuus kannaltaan mielekkäämpiin valintoihin. Monissa Itä-Suomen kunnissa toimivin yhdistelmä olisi englanti ja venäjä.Alueelliset erot on huomioitava. Kaksikielisillä alueilla ruotsin kielen opetus on perusteltua kaikille. Lukiosivistykseen ainakin ruotsin kielen perusteet kuuluvat kaikkialla Suomessa.

Yhtenä perusteluna ruotsin kielen pakolliselle opetukselle on käytetty sitä, että kaksikielisten on helpompi oppia lisäkieliä. Peruskoulussa tapahtuvan ruotsin tai minkään muunkaan kielen opetus ei tee kenestäkään kaksikielistä.
Yli 90 prosenttia ruotsalaisnuorista arvioi, että tanskaa on vaikea tai erittäin vaikea ymmärtää. Pohjoismainen yhteistyö ei lopu siihen, että suomalaisesta ikäluokasta esimerkiksi 30 prosenttia jättäisi kouluruotsin valitsematta.
Kommunikointi on yleensä tasapuolisempaa, jos molemmat osapuolet käyttävät muuta kuin äidinkieltään. On aivan hyväksyttävää puhua ruotsalaisen kanssa englantia.

 

Julkaistu: Aamulehti 24.11.2014