Peruuntuneiden kesäfestivaalien hätä. Auttaako 3. lisätalousarvioesitys? Kirjallinen kysymys ministerille ja ministerin vastaus.

8.5.2020


Kirjallinen kysymys / Peruuntuneiden kesäfestivaalien huomioiminen kolmannessa lisätalousarviossa

Eduskunnan puhemiehelle

Koronavirusepidemian seurauksena yleinen taloudellinen aktiviteetti heikkenee tuntuvasti. Hallitus on linjannut, että kaikki yli 500 hengen tilaisuudet on peruttava 31.7.2020 asti. Epidemia vaikuttaa siten moniin kesätapahtumiin ja festivaaleihin erityisen voimakkaasti.

Kulttuuri luo yhteisöllisyyttä, merkityksellisyyttä ja hyvinvointia. Se tarjoaa mahdollisuuden kokea ja tuntea asioita yhdessä. Kulttuurin terveydelle myönteiset vaikutukset ovat tieteellisesti todistettuja.

Kulttuurilla ja luovalla taloudella on huomattavat taloudelliset vaikutukset. Yritys- ja työllistämisvaikutukset ulottuvat laajalle koko yhteiskuntaan. On tärkeää, että pystymme turvaamaan alan toimijoiden tulevaisuuden koronakriisin jälkeiseen aikaan.

Hallituksen toisessa lisätalousarviossa vuodelle 2020 osoitetaan rahoitusta taiteen ja kulttuurialan ammattilaisille, taiteilijoille ja kulttuuritapahtumille. Tuki ulottuu kuitenkin vain 31.5.2020 saakka.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haun, jossa voidaan myöntää avustuksia sellaisten talousvaikutusten lieventämiseen, jotka ovat syntyneet tai syntyvät 13.3. – 31.5.2020 välisenä aikana.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä 23.4.2020 (VaVM 5/2020) korostetaan, että ”on tärkeä seurata tuen tarvetta ja varautua osoittamaan lisäresursseja esim. tilanteessa, jossa kesätapahtumat joudutaan epidemian vuoksi perumaan.”

Valkeakoskella vuosittain järjestettävä Työväen Musiikkitapahtuma (TMT) oli tarkoitus pitää 23. -26.7.2020. Festivaali on nyt kuitenkin peruttu, ja katseet on siirretty kesään 2021. Tapahtuman jatkuvuus ei saa vaarantua.

TMT on järjestetty vuodesta 1972 alkaen. Festivaalin tapahtumissa on lähes 40 000 käyntiä. Vuoden 2019 tilinpäätös oli 824 076 euroa, josta omarahoitusosuus oli 88,75 %.

TMT vaikuttaa myönteisesti sekä kaupungin että alueen yritysten talouteen. Kävijät jättävät paikallistalouteen noin miljoona euroa.

Tapatuman järjestäjä on yhdistysmuotoinen Työväen Musiikkitapahtuma ry. Yhdistysmuotoisena toimijana se ei ole oikeutettu Business Finlandin avustuksiin. Myöskään opetus- ja kulttuuriministeriön 31.5.2020 ulottuvat tuet eivät ole peruuntuneelle kesäfestivaalille oikein kohdentuva tukimalli.

Kesän 2020 peruuntunut tapahtuma on johtamassa lomautuksiin, irtisanomisiin sekä kesätyöntekijöiden työsuhteiden peruutuksiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavat kysymykset:

  • Hallituksella on tiettävästi tarkoitus julkaista kolmas lisätalousarvioesitys toukokuussa 2020. Onko hallituksella suunnitelmissa huomioida lisätalousarviossaan peruuntuneet kesätapahtumat, kuten TMT, ja niiden kohtaama taloudellinen hätä?
  • Mikäli apua on tarkoitus kohdentaa kesätapahtumille, niin koska avustusten haku alkaa, ja ovatko päätökset käytettävissä juhannukseen 2020 mennessä?

    Helsingissä 04.05.2020

    Pauli Kiuru
Kuva: Työväen Musiikkitapahtuma, kuvagalleria.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 355/2020 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen peruuntuneiden kesäfestivaalien huomioimisesta kolmannessa lisätalousarviossa

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,  Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pauli Kiurun /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 355/2020 vp:

Kun hallituksella on tiettävästi tarkoitus julkaista kolmas lisätalousarvioesitys toukokuussa 2020, niin onko hallituksella suunnitelmissa huomioida lisätalousarviossaan peruuntuneet kesätapahtumat, kuten TMT, ja niiden kohtaama taloudellinen hätä ja 

mikäli apua on tarkoitus kohdentaa kesätapahtumille, niin koska avustusten haku alkaa ja ovatko päätökset käytettävissä juhannukseen 2020 mennessä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Koronavirusepidemia (COVID-19) on aiheuttanut maailmanlaajuisen ja Suomeakin monin tavoin koskettavan yhteiskunnallisen ja taloudellisen häiriön. Epidemian vuoksi Suomessa on otettu käyttöön suosituksiin, normaaliolojen lainsäädäntöön ja valmiuslainsäädäntöön perustuva rajoitustoimien kokonaisuus.

Hallituksen rajoitustoimet epidemian etenemisen hillitsemisessä ovat toistaiseksi onnistuneet hyvin. Tämän vuoksi hallitus on 6.5.2020 tehnyt periaatepäätöksen koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi, jonka mukaan laajamittaisista rajoitustoimista siirrytään hallitusti aiempaa kohdennetumpiin toimenpiteisiin ja tartuntatautilain, valmiuslain ja mahdollisten muiden säädösten mukaiseen tehostettuun epidemian hallintaan.

Rajoitustoimet ovat aiheuttaneet yhteiskunnassamme ahdinkoa; näin myös luovilla aloilla, kulttuurin ja taiteen toimintakentällä. Esimerkiksi suunniteltuja kulttuuri- ja taidetapahtumia on jouduttu siirtämään tai peruuttaman. Epidemian ja rajoitustoimien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi hallitus on päättänyt useista tukitoimista, joilla on pyritty auttamaan ihmisiä, yhteisöjä ja yrityksiä koronakriisin keskellä. On selvää, että valtio ei voi kattaa kaikkia rajoitustoimista eritoimijoille aiheutuvia menetyksiä.

Hallitus on pyrkinyt lieventämään rajoitustoimista johtuvia epäsuotuisia vaikutuksia kulttuurin ja taiteen toimintakentälle. Valtion toisessa lisätalousarvioesityksessä on ehdotettu opetus- ja kulttuuriministeriölle 40 milj. euron määrärahalisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien pääsylippu-ja muiden tulojen menetysten johdosta kulttuurin ja taiteen alalla. Lisäys mahdollistaa avustusten myöntämisen eri taiteenalojen toimijoille, yhteisöille ja toimialan ammattilaisille.

Kesäkuun alussa annettavassa valtion neljännessä (aiemmin ilmoitettu kolmas) lisätalousarvioesityksessä on tarkoitus keskittyä ensinnäkin koronaviruksesta aiheutuviin kustannuksiin ja muihin asiaan välittömästi liittyviin välttämättömiin talousarviotarpeisiin. Toiseksi lisätalousarvioesitykseen on tarkoitus sisällyttää talouden nopeaa elpymistä tukevia kohdennettuja, nopeavaikutteisia ja määräaikaisia toimenpiteitä. Neljännen lisätalousarvion valmistelu on parhaillaankäynnissä. Valmistelussa pyritään hyödyntämään muiden selvitysten ohella myös exit- ja jälleenrakennustyöryhmän 1. vaiheen raporttia (valtioneuvoston julkaisuja 2020:12) sekä Vesa Vihriälän, Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Roope Uusitalon asiantuntijaraporttia (valtioneuvoston julkaisuja 2020:13).

Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa myös pandemiatilannetta aktiivisesti yhteistyössä muiden ministeriöiden ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toteuttanut laajan kyselyn taiteen ja kulttuurin toimialan tilanteesta ja sen kehittymisestä 15.3. – 31.8.2020. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on edistää taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen, tuottamisen ja jakelun toimintaedellytyksiä koronapandemiasta johtuvan poikkeustilan aikana sekä siirryttäessä hallittuun ja vaiheittaiseen kulttuuritoiminnan avaamiseen.

Kulttuurifestivaalit työllistävät vuosittain tuhansia taiteilijoita ja luovan alan työntekijöitä. Toiminnalla on suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin, alueiden talouteen ja elinvoimaisuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja taiteen edistämiskeskus ovat kevään 2020 aikana myöntäneet avustuksia yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa kuluvan vuoden taide- ja kulttuurifestivaaleille. Lisäksi Suomen elokuvasäätiö on myöntänyt avustuksia elokuvafestivaaleille noin 650 000 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoitus on mahdollistaa jo myönnettyjen avustusten käyttöajan pidennyksiä ja käyttötarkoituksen muutoksia joustavasti, mikäli tapahtumien järjestäjät sitä hakevat. Ministeriö on myös varannut tukemaan kevään 2020 aikana peruuntuneita kulttuuri- ja taidetapahtumia sekä elokuvafestivaaleja kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion lisämäärärahoilla.

Helsingissä 25.5.2020

Valtiovarainministeri  Katri Kulmuni