Ruotsin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa on Suomesta pääasiassa vuonna 1873 epäeettisin hautakaivausten tuloksena vietyjä vainajia ja heidän ruumiinosiaan. Anatomisiin kokoelmiin sisältyy noin 80 nykyisen Suomen alueelta peräisin olevaa pääkalloa, joista merkittävä osa on Pälkäneeltä.

Samalla vaalikaudella jo kolmas ministeri vastausvuorossa

Olen tehnyt asiasta kolme kirjallista kysymystä asiasta vastaavalle ministerille vuosina 2019, 2020 ja 2021. Kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastasi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja viimeisimpään tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen. Tämä eli neljäs kirjallinen kysymys ohjataan mitä todennäköisimmin tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen vastattavaksi.

Rotuteorioilla on synkkä historia – palautuksella olisi vahva symbolinen merkitys

Pääkalloja ja elävien ihmisten päitä mittaamalla Gustaf Retzius pyrki todistamaan rotuteorian oikeaksi. Sen mukaan ruotsalaiset olivat valiokansaa ja suomalaiset edustivat alempaa rotua, jolle ominaisia piirteitä olivat muun muassa alakuloisuus ja hidasälyisyys. Rotuteorioiden historia on synkkä. Kalloindeksit ja muut vastaavat selitystavat ovat osoittautuneet kestämättömiksi sekä eettisiltä perusteiltaan että todisteluvoimaltaan.

Palautukset yleistyvät arvojen muuttuessa

Suomi on osoittanut tahdikkuutta ja hienoa kansainvälistä diplomatiaa luovuttamalla Yhdysvaltojen alkuperäiskansojen edustajille Suomen kansallismuseon Mesa Verde -kokoelman. Palautus kunnioitti YK:n vuoden 2007 julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista vainajiensa kotiuttamiseen. Kokoelman luovutuspäätös oli esillä tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailulla Valkoisessa talossa vuonna 2019.

Maanantaina 27. kesäkuuta 2022 uutisoitiin Kreikan vaatimuksesta saada takaisin Parthenonin temppelin veistoksia Lontoon British Museumista. YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco pyrkii edistämään esinepalautusten toteuttamista. Asialla on myös moraalinen ulottuvuus.

Kirjallinen kysymys on valtiopäivätoimi, johon ministerin on pakko vastata

Kirjallinen kysymys on valtiopäivätoimi. Ministerillä on vastausvelvollisuus säädetyssä määräajassa. Eduskunnan työjärjestyksen 27 pykälä määrittelee kirjallisen kysymyksen käsittelyn.

Edustaja voi tehdä ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Kysymys annetaan sisällöltään täsmällisenä puhemiehelle, joka toimittaa kysymyksen valtioneuvostolle. Kysymys voidaan tehdä myös valtiopäivien ollessa keskeytettyinä.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen annetaan 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys toimitettiin valtioneuvostolle. 

///

KOKO KYSYMYS:

Vainajien jäännösten palauttaminen Karoliinisesta instituutista Suomen kotiseurakuntiin

Eduskunnan puhemiehelle

Ruotsin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa on Suomesta pääasiassa vuonna 1873 epäeettisin hautakaivausten tuloksena vietyjä vainajia ja heidän ruumiinosiaan. Anatomisiin kokoelmiin sisältyy noin 80 nykyisen Suomen alueelta peräisin olevaa pääkalloa. Kaivauksia tehtiin Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaalla ja eräillä muilla tiettävästi pääosin 1500- ja 1600-luvuilla käytössä olleilla hautapaikoilla. Jäännöksistä suurin osa on peräisin ruotsalaisen Gustaf Retziuksen retkiryhmän tekemistä kaivauksista Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaalla. 

Pääkalloja ja elävien ihmisten päitä mittaamalla Gustaf Retzius pyrki todistamaan rotuteorian oikeaksi. Sen mukaan ruotsalaiset olivat valiokansaa ja suomalaiset edustivat alempaa rotua, jolle ominaisia piirteitä olivat muun muassa alakuloisuus ja hidasälyisyys. Rotuteorioiden historia on synkkä. Kalloindeksit ja muut vastaavat selitystavat ovat osoittautuneet kestämättömiksi sekä eettisiltä perusteiltaan että todisteluvoimaltaan. Myös Karoliininen instituutti on pahoitellut, että vainajien jäänteitä on hankittu epäeettisellä tavalla suomalaisilta hautausmailta. 

Ruotsissa asuvat suomalaistaustaiset henkilöt ovat kokeneet Karoliinisen instituutin kokoelman vainajien muistoa ja arvoa loukkaavaksi. Myös Suomessa on noussut esille vahva toive saada esi-isien jäänteet takaisin kotimaahan omien seurakuntien kirkkomaihin. Asiaa on käsitelty ainakin Pälkäneen seurakunnassa. Kirkkoherra Jari Kemppainen on luvannut, että seurakunta on halukas saamaan vainajat takaisin ja järjestämään siunaushetken sekä uudelleen hautaamisen vainajien muistoa kunnioittavalla tavalla.  

Olen tehnyt asiasta kolme kirjallista kysymystä asiasta vastaavalle ministerille vuosina 2019, 2020 ja 2021. Kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastasi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ja viimeisimpään tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen.

Ministerit ja ministeriön virkamiehet ovat suhtautuneet asiaan vakavasti, mistä suuri kiitos. Vastausten perusteella on perusteltua sanoa, että ratkaisua aidosti haetaan ja asia on edennyt, joskin hitaasti.

Viimeisessä kirjallisen kysymyksen vastauksessa 10.8.2021 tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen totesi seuraavasti:

”Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynyt jo pitkään virkamiestasolla keskusteluja jäännösten mahdollisesta palauttamisesta Suomeen. Viimeksi asiasta on keskusteltu kesäkuussa 2021 Ruotsin suurlähettiläs Nicola Clasen kanssa. Keskusteluissa on tullut esille, että päätöksenteon eteneminen Ruotsissa tästä eteenpäin edellyttää virallista palautuspyyntöä Suomesta. Pyyntöä valmistellaan parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tulen ottamaan asian esille, kun tapaan ruotsalaista ministerikollegaani. Mahdolliseen palautukseen liittyvät juhlallisuudet eivät vielä tässä vaiheessa ole olleet valmistelussa esillä.”

Huhtikuussa 2022 uudeksi tiede- ja kulttuuriministeriksi nimitettiin Petri Honkonen. Pidän tärkeänä, että myös uusi ministeri perehtyy asiaan ja jatkaa edeltäjiensä hyvää työtä. Lienee selvää, että ilman ministerin myötävaikutusta asia ei etene toivottuun lopputulokseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

- Oletteko uutena tiede- ja kulttuuriministerinä ehtinyt perehtyä vainajien jäännösten palauttamista koskevaan asiaan,

- onko teillä arviota siitä, koska virallinen palautuspyyntö on valmis jätettäväksi Ruotsiin,

- osaatteko arvioida, kuinka kauan palautuspyynnön käsittely Ruotsissa kestää,

 - ja oletteko osaltanne kiinnostunut osallistumaan palautusjuhlallisuuksiin Pälkäneellä ja kutsumaan mukaan ruotsalaisen kolleganne?

Helsingissä 28.06.2022

_______________________________

Pauli Kiuru kok