EDUSKUNTAPUHE: Iäkkäillä pariskunnilla on oikeus asua yhdessä. Asia ei saa jäädä omaisten sinnikkään vaatimisen varaan (1.9.2026)

Arvoisa puhemies

Kiitos oikeusasiamiehelle kertomuksen esittelystä.

Oikeusasiamiehen päätösten ja kannanottojen vaikuttavuus on säilynyt hyvänä. Valvottavat ryhtyivät lähes poikkeuksetta tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin. Se kertoo oikeusasiamiehen työn vaikuttavuudesta oikeusvaltion puolesta.

Nostan kertomuksesta kaksi teemaa esille: vammaiset henkilöt ja ikäihmiset.

Eduskunnan oikeusasiamies valvoo vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumista kaikissa viranomaisissa ja kaikissa julkista tehtävää hoitavissa yksityisissä toimijoissa.

Vammaisille ihmisille esteetön ympäristö ja saavutettavuus ovat itsenäisen elämän ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edellytyksiä. 

Haluan lisäksi tuoda esille viranomaispuolen ulkopuoliset sektorit vammaisten suomalaisten näkökulmasta.

Saamassani kansalaispalautteessa pyörätuolilla liikkuva henkilö toivoo, että myös hänellä olisi maksavana asiakkaana mahdollisuus nähdä festivaaleilla, urheilutapahtumissa ja teattereissa esiintymislava ja esiintyjät kohtuullisen etäisyyden päästä joutumatta lähes aina takariviin.

Lainsäädäntö ei yleensä velvoita tapahtumajärjestäjiä osoittamaan tiettyä määrää erillisiä paikkoja liikuntarajoitteisille. Järjestäjien tulee kuitenkin huolehtia palvelujen yhdenvertaisesta saavutettavuudesta.

Käytännössä kyse on usein pienistä järjestelyistä ja tahdosta, ei suurista investoinneista. Ennakoivalla suunnittelulla voidaan varmistaa, että myös liikkumisesteiset henkilöt voivat osallistua tapahtumiin yhdenvertaisesti ja saada saman kokemuksen kuin muutkin.

Kyse ei ole erityiskohtelusta, vaan siitä, että kaikilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus nähdä, kuulla ja kokea tapahtuma yhdenvertaisesti muiden asiakkaiden kanssa.

Arvoisa puhemies

Ja sitten ikäihmisten oikeuksista ja erityisesti iäkkäiden pariskuntien oikeudesta asua yhdessä.

Kun kaksi ihmistä on jakanut yhteisen elämän vuosikymmenten ajan, yhteiskunnan tehtävä ei ole erottaa heitä toisistaan. Puolisoiden lakisääteisestä oikeudesta yhteiseen asumiseen on kerrottava aktiivisesti ja määräajoista on pidettävä kiinni. Hyvinvointialueiden on varmistettava, että laki toteutuu myös käytännössä. Eri asumisyksiköihin ohjaaminen on henkistä väkivaltaa.

Kyse on ihmisarvosta, rakkaudesta ja oikeudesta viettää elämänsä viimeiset vuodet tutun ja läheisen ihmisen rinnalla. Inhimillinen kohtelu ei saa jäädä sattuman tai omaisten sinnikkään vaatimisen varaan.

Myös oikeus liikkumiseen ja ulkoiluun on turvattava. Aivan liian usein iäkkäitä pidetään sairaaloissa useita kuukausia jonottamassa pääsemistä asumispalveluun. Samalla heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa liikkua ja ulkoilla laiminlyödään.